Artikkelisarja Tunteista

Tässä artikkelisarjassa tutustutaan tunteisiin. Ensimmäisessä artikkelissa käsitellään kirjallisuuden pohjalta, mitä tunteet ovat, tunteen herääminen ja sen elinkaari. Toisessa artikkelissa paneudutaan tunne-keho-yhteyteen eli siihen, miten keho ja tunteet toimivat yhdessä. Kolmannessa artikkelissa paneudutaan tunnetaitoihin, miten tunnetaidot kehittyvät ja kuinka tukea lapsen tunnetaitojen kehitystä. Artikkelit 4–7 kertovat kukin yhdestä perustunteesta. Pureudutaan pelkoon ja vihaan sekä tutustumme suruun, häpeään ja mielihyvään. Artikkeleita julkaistaan aina perjantaisin.  

Lasten ja nuorten mielenterveys on puhuttanut paljon viime aikoina kasvatusalan asiantuntijoita. Laajoissa väestötutkimuksissa on selvinnyt, että noin puolet aikuisiän mielenterveyshäiriöistä ovat alkaneet jo ennen 14 vuoden ikää (THL). Koulutus Elämään -opetusohjelma pyrkii osaltaan edistämään ja tukemaan lasten terveyttä myös mielenterveyden näkökulmasta muun muassa vahvistamalla elämänhallintataitoja sekä itsetuntoa. Myös päihteet ja mielenterveysongelmat kulkevat usein käsi kädessä, joten ehkäisevä päihdetyökin osaltaan ajaa samoja tavoitteita. Monipuolisella ja laaja-alaisella terveyskasvatuksella voidaan vaikuttaa lasten terveysasenteisiin sekä kannustaa vaalimaan terveellisiä elämäntapoja ja pitämään omasta hyvinvoinnistaan huolta.  

Koulutus Elämään Säätiö pyrkii pysymään sekä terveys- että kasvatustieteen uusimman tutkimuksen kärryillä kouluttamalla opettajiaan. Artikkelit ovatkin muokattu Lasten ja nuorten tunnetaito-ohjaajakoulutuksen kurssitehtävän pohjalta. Artikkelisarja on suunnattu vanhemmille. Vanhemmat ovat avainasemassa opettaessaan lapsille tunnetaitoja. Lue siis vinkit tunneaiheiden käsittelyyn ja ole kuulolla aina perjantaisin uutta artikkelia varten! 

Täältä pääset lukemaan ensimmäisen artikkelin

Kestävän kehityksen sitoumus

Koulutus Elämään Säätiö on hallituksensa aloitteesta työstänyt toiminnalleen kestävän kehityksen sitoumuksen. Sitoumus on säätiön henkilökunnan yhdessä laatima ja sitoudumme noudattamaan sitä toimintamme toteutuksessa.  Olemme myös käyneet läpi opetusohjelmamme sisällöt kestävän kehityksen näkökulmista ja sisällyttäneet oppitunteihin mukaan tehtäviä ja keskusteluita, joissa yhdistetään päihteitä ja niiden vaikutuksia luontoon ja ympäristöön ihmiskehon lisäksi.

Löydät kestävän kehityksen sitoumuksemme tiivistelmän täältä. 

Tupakantumppi on maailman yleisimpiä roskia. Se ei kuulu luontoon, sen tietää jo lapsikin.

Ehkäisevän päihdetyön viikko ja muuta ajankohtaista

Tällä viikolla vietetään ehkäisevän päihdetyön viikkoa! EPT-viikko on valtakunnallinen, tunnettu kampanja, joka näkyy kunnissa ja kaupungeissa erilaisina tapahtumina, kohtaamisina ja teemailtoina sekä oppituntienkin sisällöissä. Tutustu kampanjasivuihin tästä.

Tänä vuonna EPT-viikon teemana on kannabis ja viikon aikana kannustetaan avoimeen keskusteluun kannabiksesta. Tavoitteena on, että varsinkin nuoret aikuiset voisivat pohtia omaan tai kaverin kannabiksen käyttöön liittyviä ajatuksia ja huolia. Ammattilaisille tarjotaan tukea ja materiaalia puheeksi oton tueksi, sillä kannabis kuten päihteet muutenkin, on usein hankala ja arka aihe ottaa puheeksi. Tutustu tästä linkistä ajantasaiseen tietoon kannabiksen käytöstä ja haitoista. 

Virtuaaliset Päihdepäivät järjestetään 9.-13.11 verkossa. Olethan jo ilmoittautunut mukaan? Ole nopea, paikkoja on rajoitettu määrä. https://www.ept-verkosto.fi/paihdepaivat/

Koulutus Elämään opetusohjelmaa on toteutettu tänä syksynä sujuvasti etänä. Etäkokonaisuus pitää sisällään 3-13-vuotiaille suunnattua terveysaiheista etämateriaalia. 1-3.luokkalaisille on tehtäviä ja opetusvideoita, jotka ovat luokanopettajien hyödynnettävissä sekä isommat koululaiset osallistuvat lisäksi live-etätunnille, joka ohjataan Koulutus Elämään- studiolta käsin. Mikäli haluatte terveys- ja päihdekasvatuksen näytetunnit koulullenne, ottakaa yhteyttä nettisivuiltamme löytyvän yhteydenottolomakkeen kautta  tai sähköpostilla satu.carlson@koulutuselamaan.fi.

Kevätlukukauden opetusaikataulua laaditaan paraikaa ja vielä löytyy tilaa! 

Ehkäisevää päihdetyötä toteutetaan monin menetelmin. Haluamme rohkaista myös vanhempia avoimeen vuorovaikutukseen lastensa kanssa vaikeistakin asioista. Julkaisimme alkuvuonna Harold-pelin, joka kannustaa pohtimaan terveellisiä, hyvinvointiin vaikuttavia valintoja yhdessä lapsen kanssa. Se on suunnattu 4-6-luokkalaisille lapsille, mutta toimii hyvin myös hieman vanhemmille tai nuoremmillekin lapsille. Harold-pelistä saa tietoa terveys- ja päihdeaiheisiin liittyen, sekä se on oiva väline vanhemman ja lapsen välisen päihdekeskustelun avaamiseen! Peliä voi pelata myös luokissa opettajan ohjauksella ja sen avulla voidaan rakentaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää keskustelua oppilaiden kanssa. 

Harold-peliin pääset tästä!

Tämän viikon tarkoitus on nostaa esiin valtakunnallisesti ehkäisevän päihdetyön merkitystä ja korostaa sen tärkeyttä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Meidän työssämme kuitenkin jokainen viikko on tärkeä ehkäisevän päihdetyön viikko ja jokainen päivä pyrkii luomaan terveellistä, päihteetöntä pohjaa lasten ja nuorten tulevaisuuteen. 

Parempi huominen tehdään tänään! 

Kannanotto kaavailtuun budjettileikkaukseen

Koulutus Elämään​ Säätiö sr

Music Against Drugs ry

KANNANOTTO KAAVAILTUUN BUDJETTILEIKKAUKSEEN

Olemme huolissamme siitä, että Valtiovarainministeriön budjettiesitys sosiaali- ja terveysalan leikkauksista heikentää merkittävällä tavalla yhteiskunnan toimintakykyä ja vakautta, kriisistä selviytymistä, sekä heikommassa asemassa olevien luottamusta siihen, että ​julkisia varoja käytetään ruohonjuuritasolla myös juuri heidän auttamiseensa.

Mielestämme työllisyysasteeseen voidaan vaikuttaa osin sillä, että riittävällä resursoinnilla varmistetaan järjestöjen tekemä työ ja tuetaan siten haavoittuvassa asemassa olevien mahdollisuutta osallistua täysipainoisesti koulutukseen ja työelämään. Näin vahvistetaan sekä taloudellista että sosiaalista kestävyyttä ja turvataan suomalaisen hyvinvointivaltion olemassaolon perusteita pitkällä aikavälillä.

On tärkeää luoda jatkossakin mahdollisuuksia vuorovaikutukselle, jossa haastavassa tilanteessa olevat lapset ja nuoret voivat saada tukea, kokea yhdenvertaisuutta ja tuntea olevansa osa yhteiskuntaa. Suomalaisten hyvinvointi rakentuu useista tekijöistä ja pienten toimijoiden yhteisvaikutus ja -työ on tärkeää jatkossakin.

Koulutus Elämään Säätiö ja Music Against Drugs tekevät terveys- ja päihdekasvatusta, edistävät sosiaalista hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskunnassa ja tavoittavat vuosittain n. 30 000 lasta ja nuorta.

Sami Teikko
Toiminnanjohtaja
Koulutus Elämään Säätiö sr
sami.teikko@koulutuselamaan.fi

Sampo-Ilmari Tuhkalehto
Toiminnanjohtaja
Music Against Drugs ry
sampo-ilmari.tuhkalehto@musicagainstdrugs.info

Kiitos ja kumarrus Inner Wheel Nurmijärvi!

Nurmijärven Inner Wheel ry lahjoitti kesällä huomattavan 10 000 euron tukisumman Koulutus Elämään Säätiön toimintaan Nurmijärven alakouluilla. Tuen avulla saamme laajennettua terveys- ja päihdekasvatuksen opetusohjelmaamme vielä useammalle kunnan alakoululle. Tällä hetkellä Nurmijärveltä mukana on jo 13 koulua ja kaksi päiväkotia. Ehkä pian tavoitamme jo kaikki Nurmijärven 20 eri koulun alakoululaiset!

Lahjoituksen luovuttivat rahastonhoitaja Maritta Orava (kuvassa vas.) ja kauden 2019-2020 presidentti Raija Lampiselkä(keskellä) ja vastaanottamassa oli toiminnanjohtajamme Sami Teikko(oik.).

Koulutus Elämään- opetusohjelma taipuu myös etämuotoon

Syksy opetuksineen on käynnistynyt myös Koulutus Elämään- tuntien osalta. Toteutamme opetusohjelmaamme nyt syksyn aikana etämuotoisena kokonaisuutena yhteistyökouluissamme ja päiväkodeissa. Syksyllä tulemme etävierailemaan myös uusissa kouluissa. Tähän mennessä pidetyt etätunnit ovat olleet varsin onnistuneita ja niin oppilailta kuin luokanopettajiltakin olemme saaneet erittäin hyvää palautetta. Hienoa on ollut päästä kohtaamaan oppilaita siitä huolimatta, vaikka tämän hetkiset rajoitukset monissa päiväkodeissa ja kouluissa poissulkevatkin fyysisen vierailun paikanpäällä.

Etäkokonaisuutemme pitää sisällään 3-13-vuotiaille suunnattua etämateriaalia; luokanopettajan hyödynnettävissä olevia tehtäviä ja opetusvideoita. Isommat koululaiset lisäksi osallistuvat live-etätunteihin.

Syksyn aikana lisäämme myös yhteistyötä erilaisten urheiluseurojen ja muiden lasten ja nuorten harrastetoimintaa järjestävien tahojen kanssa. Ottakaa yhteyttä, mikäli haluatte täydentää harrastustunteja terveys- ja hyvinvointi aiheisilla Koulutus Elämään- tuokioilla. Yhteydenotot osoitteeseen satu.carlson@koulutuselamaan.fi

Toimintaamme kesällä

Niin koitti taas kesä aurinkoisen alun saattelemana ja koululaiset riensivät kesälaitumille viettämään ansaittua lomaa! Koulutus Elämään- vierailut kouluilla jatkuvat jälleen syksyllä, mutta kohtaamme lapsia vielä kesän aikana kyllä muissa merkeissä.

Syksyä jo silmällä pitäen, olemme ahkerasti suunnitelleet ja kehittäneet toimintaamme kevään aikana sekä ahkerointi jatkuu vielä tovin, ennen kuin mekin siirrymme lomailemaan. Tätä ennen olemme kuitenkin vielä mukana muun muassa Parasta lapsille ry:n Näe hyvä mussa– leiritoiminnassa, joka tällä kertaa järjestetään etäyhteyksin. Koulutus Elämään Säätiö vierailee tänä kesänä myös Elämäni Sankari ry:n järjestämällä SporttiSankari– leirillä Hyvinkäällä. Lisäksi heinä-elokuun taitteessa vierailemme perinteiseen tapaan myös Tervis- liikuntaleirillä Kuortaneella. Mahtavaa päästä kohtaamaan lapsia myös kesäleireillä!

Selvin päin kesään- kampanja on tuttuun tapaan käynnistynyt, nyt jo kahdeksannentoista kerran! Koulutus Elämään Säätiö on tänäkin vuonna mukana kannustamassa nuoria päihteettömyyteen. Kurkkaa kesävinkit kampanjan sivulta! selvinpainkesaan.fi! 

Koulutus Elämään Säätiö toivottaa ihanaa, aurinkoista ja rentouttavaa kesää!

Koulutus Elämään Säätiö kasvatuksen tukena

Tuore julkaisu; Koulutus Elämään Säätiö tukee opettajien ja vanhempien kasvatustyötä lapsemme.fi sivustolla avaa toimintamme ydintä. Ehkäisevän päihdetyön ja varhaisen vaikuttamisen näkökulmasta on erittäin merkityksellistä tukea lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Haluamme Koulutus Elämään- opetusohjelmalla myös tältä osin tukea niin kouluja, opettajia kuin vanhempia heidän kasvatustehtävässään.

Kodin tunneilmapiirillä on huomattava merkitys lapsen hyvinvointiin. Kun lapsen ja vanhemman välillä on luottamuksellinen vuorovaikutussuhde, vaikeistakin asioista on helpompi puhua.”Koulutus Elämään Säätiön toiminnanjohtaja, Sami Teikko

Lue Tiina Katariina Tikkasen teksti kokonaisuudessaan lapsemme.fi sivustolta tai klikkaa suoraan näköislehteen

Stressi lievittyy vuorovaikutuksessa

Poikkeusolojen muutokset, epävarmuus ja pelko sairastumisesta aiheuttavat sekä aikuisille että lapsille stressiä. Vaikka tuntuisi, että aikaa ja rahkeita ei riitä stressin purkamiseen, siihen kannattaa silti kiinnittää huomiota. Tällä saatetaan saada paljon helpotusta poikkeusarkeen ja oppia tavallisenkin arjen tueksi uutta!

Kotonaolon keskellä perheen yhteisen ajan merkitys korostuu. Lapset eivät tule vuosien kuluttua muistamaan faktoja koronasta, vaan perheen tunnelman. Mitä sinä haluat, että lapset muistavat tästä ajasta? Jatkuvat riidat perheessä, vanhempien kärttyisyyden ja lasten varuillaan olon? Vai onko tämä se aika, kun käytiin aina pyöräilemässä perheen kanssa, pelattiin kivoja lautapelejä yhdessä tai hassuteltiin isovanhemmille videopuheluissa? Minkälaiset muistot haluat jättää lapsillesi, ja itsellesikin?

Lasten stressi ja huolet voivat näyttäytyä hyvin erilaisilla tavoilla. Toinen lapsi vetäytyy, kun taas toinen käy koko ajan ylikierroksilla. Kolmas pelleilee, kun stressaa. Vanhemman tehtävä on etsiä yhteyttä lapseen ja antaa aikaa keskusteluille. Kysymällä ja kuuntelemalla vanhempi pääsee selville siitä, mitä lapsen mielessä liikkuu. Yhteinen tekeminen on loistava alusta yhteyden kehittymiselle ja vahvistumiselle. Toisinaan pienetkin lapset pohtivat suuria kysymyksiä kuolemasta, sairastumisesta tai perheen riidoista.

Lasten stressi ilmenee monilla tavoilla

Lasten stressi voi näyttäytyä monilla tavoin. Stressi voi ilmetä kehollisina oireina kuten vatsakipuna, päänsärkynä, ruokahaluttomuutena, väsymyksenä tai unen vaikeuksina. Käyttäytymisessä ilmeneviä oireita voi olla kiukkuisuus, ärtyisyys, ahdistuneisuus, levottomuus, ylivirittyneisyys tai vetäytyneisyys.  

Lisää lapsen stressistä Turun yliopiston sivuilta: https://sites.utu.fi/finnbrain/oppaita-aiheesta-stressi-ja-aivot/

Toisinaan pienten lasten kohdalla puhutaan myös taantumista. Kun perheen elämässä tapahtuu, jotain stressaavia muutoksia, taantuu lapsi eli häneltä ei yhtäkkiä sujukaan enää itsenäinen pukeminen, syöminen, potta-asiat tai jokin muu taito. Tällöin lapsen stressinsäätelyjärjestelmä on kuormittunut eikä lapsi pärjää ilman vanhemman apua vaan vaatii toiminnan ohjaukseensa enemmän tukea ja huomiota.

Kun stressinsäätelyjärjestelmä aktivoituu, olo muuttuu valppaaksi. Elimistö valmistautuu toimimaan muuttuneessa tilassa. Pienen epäjärjestyksen tilassa lapsi on valpas oppimaan ja ponnistelemaan taitojensa äärirajoilla. Kun uhkaava tilanne kasvaa liian suureksi reagoi lapsi biologisen taipumuksensa mukaan: taistele, pakene tai jähmety. Aivojen stressireaktion sääteleminen edellyttää lukuisia aiempia kokemuksia, jossa aivojen epäjärjestystilaa on seurannut ratkaisun löytyminen ja uudelleen järjestymisen tila. Näin aivot oppivat, että vaikeudet voitetaan. Lapsen stressinsäätelyjärjestelmä on vasta kehittymässä, joten hän tarvitsee aikuisen tukea rauhoittumiseen. (Stressin säätely. Kehityksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin. 2015 Sajaniemi N., Suhonen E., Nislin M. ja Mäkelä J.S.32-35)

Stressin kesytys

Vanhemman kokema stressi tai ahdistus tarttuu helposti lapseen ja muuttaa vuorovaikutusta perheessä. Siksi vanhemman on tärkeää muistaa rauhoittaa itsensä aika ajoin. Onneksi kannamme aina mukanamme parasta keinoa rauhoittaa kehon biologiset reaktiot: hengitys. Hengityksen avulla saa rauhoitettua stressinsäätelyjärjestelmän. Jo kolme syvää hengitystä rauhoittaa stressaavassa tilanteessa ja antaa aikaa toimia järkevästi eikä esimerkiksi vihan vallassa huutaen. Harjoittele syvää hengitystä rauhallisessa tilanteessa myös yhdessä lapsesi kanssa.

Muutaman minuutin pituinen mindfulnessharjoitus lapselle ja aikuiselle, tekijänä Sydänliiton Neuvokas perhe- hanke: https://youtu.be/0D_khZx-3Q8

Lempeä ja hellä kosketus rauhoittaa kehoa ja mieltä. Ota pieni lapsi usein syliin ja silitä hellästi hymyillen. Näin lapsi saa kokonaisvaltaisesti tunteen, että häntä rakastetaan ja hän on turvassa. Kokeile halata isompaakin lasta useamman kerran päivässä tai pörröttää hiuksia hymyillen ohi mennessä. Satuhieronta tarinat ovat oivallisia kehon ja mielen rauhoittajia. Voit myös piirtää lapsen selkään kuvioita, joita hän arvailee. Muista pitää kosketus aina kunnioittavana ja jos lapsi ilmaisee, ettei halua kosketusta, arvosta sitä ja kehu siitä, että hän ilmaisi mielipiteensä.

Mikäli lapsi käyttäytyy usein kiukkuisesti tai ylivirittyneesti, rauhoita itseäsi myönteisillä ajatuksilla: “Me selviämme tästä tilanteesta. Tämä asia sujuu jo paremmin.” Vastaa lapsen kiukkuun empatialla ja hyväksynnällä. Kiukkuinen saa olla, mutta mitään ei saa rikkoa eikä ketään satuttaa. Sanoita tilanteita rauhallisella äänellä tai hyräile rauhoittavasti: “Nyt sinua suututtaa tosi paljon X asia. Ymmärrän. Olen tässä sinun vieressäsi, kun haluat rauhoittua sylissä.”

Lapset usein ajattelevat, että monet asiat ovat heidän syynsä. Tämän vuoksi on tärkeää puhua pienillekin lapsille poikkeusoloista: “Me ollaan kaikki poikkeusoloissa. Korona-pöpöstä johtuen sitä tai tätä… Se ei ole meidän kenenkään syy. Meidän täytyy nyt vaan kaikkien odotella tämä tilanne rauhassa pois”.

Mikäli lapsi vetäytyy, yritä saada lapsi takaisin vuorovaikutukseen. Voit koskettaa, suukottaa tai halata lasta. Ole lapsen lähellä fyysisesti. Katsele lapsen leikkejä tai pelejä ja kysele lapsen puuhista ja anna niistä myönteistä palautetta. Ole kiinnostunut. Huomaa lapsesi hyvä käytös kehumalla lasta aina kun hän toimii toivotulla tavalla. Esimerkiksi: “Olipa sinulla hieno leikki sillä aikaa kuin olin palaverissa. Haluatko nyt jutella hetken?”. Lapsi tarvitsee kuulluksi tulemisen tunnetta voidakseen tuntea olonsa turvalliseksi.

Nopeita tapoja antaa huomiota ja vahvistaa perheen yhteyttä

Perheen tunnelma koostuu kaikkien perheenjäsenten välisestä vuorovaikutuksesta.

Minkälainen vuorovaikutus parisuhteessa on? Miten vanhemmat keskustelevat lastensa kanssa? Minkälainen tunneilmapiiri perheessä vallitsee? Kun kaikki perheen jäsenet ovat hyvässä vuorovaikutuksessa toisiinsa ja tunneilmapiiri on turvallinen, perheenjäsenten yhteys virtaa positiivisena. Toisinaan kaikkia kiukuttaa ja väsyttää, mutta vanhempien tehtävä on luotsata perheen tunneilmapiiriä vaikeinakin aikoina.

Perhearjen kiireissä vanhemmat saattavat kokea syyllisyyttä siitä, että lapset eivät saa tarpeeksi huomiota. Silloin auttaa, kun ajattelee, että pienilläkin yhteyden hetkillä on suurta merkitystä. Pitkin päivää voi hymyillä lapselle, näyttää peukkua, silittää poskea. Ja sitten kun pienikin hetki päivään mahdollistuu, nopein keino palauttaa yhteys lapsen kanssa on nauraminen. Minkälainen hassuttelu sopii teille? Tanssiminen? Ilmeily? Vitsit?

Joskus perheissä voi olla haasteena ulkoilla ja liikkua riittävästi. Liikunta lievittää stressiä ja lapset tarvitsevat sitä purkaakseen energiaa. Tähän kannattaa keksiä luovia ratkaisuja. Voisiko päivä alkaa yhteisellä aamujumpalla, leikitäänkö piilosta ennen iltapalaa tai joogataanko yhdessä päivän päätteeksi? Entä innostuuko lapsi videojumpista tai etätanssiharrastuksesta? Ujompikin lapsi saattaa ehkä lähteä kokeilemaan uusia taitoja helpommin etänä kuin harrasteryhmässä. Yhteinen peuhaaminen, paini ja riehuminen vahvistaa yhteyttä, naurattaa ja lisää läheisyyttä.

Toisaalta vanhempi voi olla niin puhki koko kotisirkuksen hoitamisesta, että illalla ei jaksa enää mitään. Silloin on hyvä pysähtyä, hyväksyä tilanne ja ajatella myönteisiä ajatuksia selviämisestä. Olisiko illalla aikaa perheen yhteiselle elokuvahetkelle? Koko perhe voi kuunnella yhdessä myös lapsille sopivia rentoutusharjoituksia YouTubesta. Kotityötkin voi tehdä yhdessä musiikin tahtiin tanssien.

Vinkkejä mukavaan yhteiseen tekemiseen perheen kanssa löytyy perhebingosta.

Rentoa yhdessäoloa ja rakkautta perhearkeen!

Etäterveyskasvatus? Onnistuu!

Kun koulujen lähiopetus jäi tauolle ja etäopetusta otettiin kouluissa pikavauhtia käyttöön, mekään emme aikailleet, vaan sovelsimme 4.-6.luokkalaisten opetussisältömme etätunniksi sopivaksi. Tarjosimme yhteistyökouluillemme fyysisen vierailun sijaan etätehtäviä jokaiselle luokka-asteelle ja etätuntejamme 4.-6.luokkalaisille. Myöhemmin mukaan tuli kuitenkin muutama 3.luokkakin, jotka olivat kiinnostuneita mahdollisuudesta osallistua ja toki muokkasimme myös kolmannen luokan ohjelman uuteen muotoon! Nyt muutamassa viikossa olemme tavoittaneet jo lähemmäs 500 oppilasta yhteistyökouluiltamme. 

Tunnin ennakkotehtäviksi välitimme luokanopettajan kautta oppilaille Classkick-tehtäviä. Classkick toimii selaimessa oppilaille antamallamme koodilla ja nimimerkillä kirjautuen. Sisältöihin saamme upotettua linkkejä, tekstiä, kuvia, mitä vain on tarpeen. 4.-6.luokkien sisällöt liittyivät ystävyyteen, kiusaamiseen, päätöksentekoon, päihteisiin ja riippuvuuksiin. Lisäksi jokainen oppilas sai halutessaan kysyä mieltä askarruttavia asioita luokka-asteen aiheistamme. Jo etätunnin aikana pyrimme vastaamaan yhteisesti koko luokalle, mutta jälkikäteen laitamme tunnista ja kysymyksistä koosteen open kautta luokalleen ja koteihin keskustelun tueksi. Olemme huomanneet, että lapsilla on ollut paljon loistavia ja monimutkaisiakin kysymyksiä mielessään, kun niitä on saanut rauhassa pohtia! Yhdeltä luokalta Tuusulasta saimmekin melkoisen määrän, 40 kysymystä! Tunneillamme hetkessä kysyminen voi olla ryhmän edessä aivan eri juttu, kuin nimettömänä suoraan opettajalta.  

Varsinainen etätunnin mahdollisista toteutusvälineistä meille tuttu oli Microsoft Teams organisaation sisäisen viestinnän kautta. Osa tunneista pidetään Teamsissa, luokanopettajan meidät luokan kanavalle ja luokan tiimiin liittäen ja osa tunneista järjestetään Meetin kautta. Käytämme aina luokalle jo valmiiksi tuttua etäyhteyssovellusta, jotta liittyminen on oppilaille mahdollisimman helppoa. 

Päädyimme pitämään etätuntimme niin, että kuvassa näkyy säätiön opettaja ja tv-ruutu, jossa kuvia ja visuaalisia tehtäviä voitiin esittää. Näytimme myös ryhmän omien ennakkotehtävien tuotoksia nimettömänä. Näytönjako-ominaisuutta ei näin ollen tarvittu ja tietoisesti tämän mahdollisuuden jätimmekin käyttämättä. Tunneillamme opettajan ja lasten kohtaaminen on valtavassa osassa, joten koimme tunnin jäävän paljon kylmemmäksi ja luentomaisemmaksi, jos oppilas kuulee vain opettajan äänen ja näkee materiaalit näytöltään. Halusimme, että toisessa päässä on ihminen ilmeineen ja eleineen. 

Etäalustojen chat-ominaisuus on osoittautunut loistavaksi vuorovaikutuksen väyläksi. Chatin kautta saa lapset mukaan paljon matalammalla kynnyksellä vastaamaan kysymyksiin, kuin viitaten ja puheenvuoroin. Toisilla luokilla chattiin tulee paljon kysymyksiä ja keskustelua oppilailta. Aktiivisimmillaan 45 minuutin etäoppitunnilla chattiin voi tulla yli 200 viestiä. Toisilla luokilla myös ääneen puheenvuoron ottaminen on tuttua ja oppilaat keskustelevat aktiivisesti mukana. Joillain luokilla kuitenkin opettaja on jo ennakkoon varoitellut, että hyvin harva haluaa ottaa puheenvuoroa koko luokan etäoppitunnilla. Tällöin olemme kannustaneet enemmän chatin käyttöön. Eräs luokka Espoosta oli keksinyt hyvän idean “peukuttaa” luokkakavereiden kommentteja ollessaan samaa mieltä asiasta tai kehuakseen oivallusta! 

Etäoppituntien pitäminen on ollut antoisaa ja hauskaa. Työmme keskiössä on lasten kohtaaminen, joten olisi ollut todella kurjaa, jos emme olisi päässyt toteuttamaan tuntejamme etänä. Onneksi moni yhteistyökoulumme lähti kokeiluun mukaan ennakkoluulottomasti! Oppilaatkin ovat antaneet palautetta jo tunnin aikana ja keräämämme palautteen perusteella opettajat ja oppilaat ovat nauttineet etäkirahvihetkistämme. Oppilaat ovat nyt kotona palautetta kirjoittaessaan myös intoutuneet antamaan paljon sanallista palautetta ja kehitysideoita. Varmasti hyödynnämme näitä kesän aikana suunnitellessamme materiaaleja syksyä varten. Tästä etäkeväästä jää ehdottomasti paljon hyviä käytänteitä ja materiaaleja “tavallisen työn” tueksi!  

Kun oppilaat ja opettajat palaavat kouluihin 14.5. alkaen muutamaksi viikoksi, pääsemme testaamaan uudenlaista hyvinvointioppituntiamme etänä luokan ollessa samassa tilassa ja tuntimme isolla ruudulla näkyvillä. Tässä täytyykin sitten kehitellä osallistamisen muodot uusiksi, kun chat ei enää ole jokaisella oppilaalla osallistumisen väylänä! Uuden, tämän kevään tarpeisiin soveltuvan hyvinvointitunnin aiheina ovat sosiaaliset taidot ja stressin purkaminen. Tunnin aikana oppilaat pohtivat, kuinka voi pitää hyvinvoinnistaan huolta ja minkälaisia taitoja tarvitaan kavereiden kanssa, sekä harjoitellaan ystävällisiä eleitä ja oman mielipiteen ilmaisua toiset huomioon ottaen. Stressiä puretaan yhdessä nauraen ja hengitysharjoituksin. Jos olet kiinnostunut tästä tunnista omalle 1.-6.-luokallesi, ota yhteyttä Satu Carlsoniin (satu.carlson@koulutuselamaan.fi)!