Tässä podcastissa keskustelevat Koulutus Elämään Säätiön päihde- ja terveyskasvatuksen asiantuntijat Satu ja Pia.
Satu puhuu: Mun nimi on Satu ja olen toiminut Koulutus Elämään Säätiössä ehkäisevää päihdetyötä tehden nyt muutaman vuoden. Seurassani on Pia ja hän on ollut säätiössä terveys- ja päihdekasvatuksen opettajana jo lähes yhden vuosikymmenen ajan.
Pia puhuu: Hei minunkin puolestani! Koulutus Elämään Säätiön tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia ja ehkäistä varhaisia päihdekokeiluja. Olen kohdannut tuhansia alakoululaisia vuosien varrella ja samat pohdinnat päihteisiin liittyen nousee lapsilla esiin vuodesta toiseen. Kokemuksen myötä on huomioitavaa myös se, että lapset mielellään kysyvät heitä askarruttavia kysymyksiä päihteisiin liittyen ja keskustelevat näistä aiheista, kun heille annetaan mahdollisuus. Eli me halutaan kuulla niitä lapsen ajatuksia, käsityksiä, huoliakin. Usein lapsella on paljon jo jotakin tietoa aiheista mutta usein myös termit ja käsitteet ovat menneet sekaisin tai tieto on kavereilta kuultua urbaania legendaa. On hyvä jutella ja vahvistaa lapsen jo olemassa olevaa oikeaa tietoa ja myös korjata niitä väärään tietoon perustuvia käsityksiä.
Satu puhuu: Podcastissa nostamme esiin tunneilta poimimiamme tyypillisiä lasten pohdintoja päihteisiin liittyen, mutta käsittelemme myös muita terveysaiheita kuten energiajuomia ja ruutuaikaa.
Pia puhuu: Ja tässä podcastin ensimmäisessä osiossa puhummekin juuri näistä kahdesta aiheesta; energiajuomat ja ruutuaika. Vaikka nämä eivät olekaan päihteisiin suoraan liittyviä tai niihin ei liity lakisääteisiä ikärajoja, niin niihinkin liittyy suosituksia. Ja nämä ovat myös asioita, joista varmasti monessa perheessä keskustellaan ja aiheet nousevat esille.
Kyky hallita ja hillitä mielihalujaan on keskeinen asia riippuvuuksien käsittelyssä. Sen takia tämä on tärkeä asia nostaa esiin myös päihdekasvatuksessa. On taito laittaa puhelin pois ja lähteä tekemään jotakin muuta. Sitä taitoa kannattaa harjoitella. Lapsen ymmärrys esimerkiksi energiajuomien ja siinä olevien piristeaineiden vaikutuksesta kehoon ja aivoihin, auttaa lasta ymmärtämään, ettei haitallisten tai epäterveellisten juomien nauttiminen ole oman terveyden kannalta järkevää.
Satu puhuu: Nyt kuullaan lasten kysymyksiä liittyen energiajuomiin ja keskustellaan niistä sitten tarkemmin…
Lapsi toteaa: Kyllähän aikuisetkin juo energiajuomaa/kahvia, että ne jaksaa valvoa.
Pia puhuu: Energiajuoman suositusikäraja on 15-vuotta. Se perustuu siihen, että runsaat kofeiinipitoisuudet energiajuomissa ole lapsen kehittyville aivoille hyväksi. Kofeiini on piristeaine ja vaikuttaa monella tavoin kehoon. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan lapselle kofeiinin päivittäinen saanti tulisi maksimissaan olla 50 mg, mikäli kofeiiniriippuvuuden syntymistä halutaan ehkäistä. Käytännössä tämä tarkoittaa yhtä desilitraa suodatinkahvia tai puoli tölkkiä energiajuomaa.
Satu puhuu: Jotkut aikuisetkin saattavat olla hyvin herkkiä kofeiinin vaikutuksille, eivätkä siksi juo esimerkiksi kahvia lainkaan. Lapsen kehittyvät aivot ovat erityisen herkät reagoimaan kofeiiniin ja myös tutkimusten mukaan lapsen aivot muodostavat herkemmin riippuvuuksia. Näin ollen kofeiiniinkin voi lapsi herkästi koukuttua. Tästä on hyvä jutella lapsen kanssa.
Pia puhuu: Nuorten energiajuomien juominen on viime vuosina noussut julkisen keskustelun huolenaiheeksi niiden terveyshaittojen takia. Energiajuomat voivat myös olla porttina humalahakuiseen käyttäytymiseen. Ja sitten energiajuomat yhdistettynä alkoholiin, aiheuttavat erityisesti nuorilla terveysriskin.
Lapset kysyvät: Kumpi on pahempi kupillinen kahvia vai lasillinen energiajuomaa? Voiko kofeiinista tulla sydänkohtaus ja kuolla?
Satu puhuu: Liialliset kofeiinin vaikutukset kehoon ja aivoihin voivat olla fyysisisiä oireita, kuten vapinaa, päänsärkyä, pahoinvointia, ripulia, sydämentykytyksiä ja unettomuutta.
Pia puhuu: Lapset eivät välttämättä ihan tarkkaan tiedä, mitä energiajuomat pitävät sisällään tai kofeiinimyrkytyksen oireita. Lapsen kanssa voi aivan hyvin käydä kaupan hyllyllä lukaisemassa etikettejä tai etsiä netistä tietoa vaikutuksista.
Satu puhuu: Energiajuomakeskustelussa on tärkeää nostaa esiin kofeiinipitoisuudet energiajuomassa (kofeiinipitoisuudet eivät siis usein vastaa kahvia vaan ovat paljon korkeammat), ja se, että kofeiinikin koukuttaa ja että se on keinotekoinen piristeaine, jota ihminen ei tarvitse. Kofeiiniriippuvuuteen liittyy myös esimerkiksi päänsärkyä ja ärtyisyyttä, ja lapsella ei välttämättä ole käsitystä tällaisista niin sanotuista vieroitusoireista.
Pia puhuu: Lisäksi energiajuomista keskustellessa ei kannata kuitenkaan korostaa liiaksi haitallisuutta, sillä saattaa olla, että joillekin kofeiini ei vaikuta voimakkaasti. Esimerkki 13-vuotiaasta, joka koki, ettei energiajuomalla ollut mitään vaikutusta. Lapsi kyseenalaistaa kuulemansa tiedon verraten omaan kokemukseen ja tällä voi olla sitten vaikutusta myös siihen, että lapsi alkaa epäilemään ”onkohan se alkoholikaan nyt muka niin haitallista kuin sanotaan” tms.
Lapsi kysyy: Onko limuissa kofeiinia?
Satu puhuu: Kofeiinia on hieman myös kolajuomissa, eikä niitäkään olisi hyvä juoda illalla ennen nukkumaan menoa. Puoli litraa kolajuomaa noin suurin piirtein pitää sisällään sen suositusmäärän 50 mg, joka on lapselle maksimi. Energiajuomissa on kuitenkin kofeiinia huomattavasti enemmän. Erityisesti molemmissa on runsaasti sokeria! Sokeri energiajuomissa juurikin tekee sen, että ne maistuu hyvältä! Tulee juotua helpommin enemmän kuin vaikka joisi kahvia. Useita tölkkejä helposti.
Pia puhuu: Kofeiinipitoisten juomien juominen erityisesti iltaisin vaikuttaa unen laatuun. Lapselle voi puhua aivojen yötyöskentelystä, siitä kuinka aivot tarvitsevat lepoa, jotta kasvavat ja kehittyvät. Kofeiini voi vaikuttaa tähän. Liiallisen sokerin haitoistakin voi lapsen kanssa keskustella. Sokeria on runsaasti energiajuomissa ja limuissa ja toisaalta sitten sokerittomissa juomissa on makeutusaineita, joita niitäkään ei suositella lapsille.
Satu puhuu: Lapselle kannattaa puhua myös energiajuomien harhaan johtavasta nimestä: ei siitä saa energiaa, vaan kofeiini on piristeaine aivoille. Aivot luulevat, että on virtaa ja tämä taas on keholle kuluttavaa ja uuvuttavaa. Seurauksena on unettomuutta ja siitä syntyy kierre.
Keskustelussa lapsen kanssa on hyvä nostaa esille oikeat luonnolliset keinot saada energiaa. Sopiva määrä liikuntaa, terveellinen ja monipuolinen ruoka, lepo ja riittävä määrä unta ovat tärkeitä energialähteitä ihmiselle ja kun nämä asiat päivittäin toteutuvat, olo on virkeämpi ja ihminen voi paremmin. Näistä asioista kannattaa jutella kannustavan ja positiivisen otteen kautta! Ennen kaikkea vanhemman omalla esimerkillä on merkitystä.
Pia puhuu: Energiajuomista keskustellessa lapsen omavastuuta kannattaa korostaa, koska sitä ikärajaa ei ole, vaan se on suositus. Tee itse päätös tai tehkää perheessä päätös, että ette tarvitse energiajuomia. Pidä aivoistasi hyvää huolta!” On myös hyvä, ettei vanhempi osoita sallivuutta sen suhteen. Vanhemman suhtautuminen ja viesti lapselle tulisi olla se, että toivon, että pidät aivoistasi huolta.
Lapsen on helpompi tehdä päätöksiä kaupassa ja kaveriporukassa, kun erilaisista asioista on puhuttu kotona. Ryhmäpaineessa on helpompi ilmaista mielipiteensä ja kieltäytyä, kun vanhemman kanssa on keskusteltu, luottaa omaan tietoon ja uskaltaa olla eri mieltä.
Satu puhuu: Koulutus Elämään Säätiön nettisivuilta pääsee Harold-peliin. Peli on hyvä väline aikuisen ja lapsen välisen keskustelun tueksi, kun erilaisista terveysaiheista puhutaan. Pelissä käsitellään terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä asioita, kuten nämä energiajuomat.
Toinen asia, josta varmasti monessa perheessä keskustellaan ja väännetään kättä, on pelaaminen ja ruutuaika. Kuullaan kysymys tähän liittyen.
Lapsi kysyy: Mikä on sopiva määrä ruutuaikaa?
Pia puhuu: Lapset koittavat usein onkia niin sanottua oikeaa vastausta tähän tai kotona moni vanhempi kuulee lapselta perusteluna, että luokkakaverillakin on näin ja näin paljon peliaikaa tai miksi mä en saa tiktokia, vaikka kaikilla muillakin on.
Mitä ja miten rajoitetaan, miksi rajoitetaan, mitä sallitaan ja miksi? Nämä ovat hyvin yksilöllisiä tekijöitä, joihin ei ole yhtä oikeaa vastausta.
Satu puhuu: Vanhempien on hyvä myös pohtia mitä he kokevat ruutuajan tarkoittavan, onko se pelaamista, tv:n katselua, onko se räiskettä ja mäiskettä vai vaikkapa luontodokumentti. On paljon eroa siinä mitä sillä laitteella tehdään. Pelkästään jonkun ajan asettaminen ei itsessään ratkaise. Lapsen persoona, perheen muiden jäsenten tavat jne. ovat asioita, joita on syytä pohtia, ja yhdessä lapsen kanssa käydä nämä myös läpi.
Pia puhuu: Ja on syytä myös pohtia sitä, mihin aikaan päivästä peliaika tapahtuu. Havainnoi lasta ja mitä vaikutusta milläkin pelaamisella tai sovelluksella lapseen on.
Satu puhuu: Sääntöjä kannattaa luoda yhdessä, vaikka aikuiset viime kädessä päättääkin säännöistä niin lapselle on tosi tärkeää oppia, että säännöt ovat aina neuvottelukysymyksiä. On hyvä testailla, kokeilla erilaisia tapoja ja sääntöjä ja sitten löytyy se sopiva.
Pia puhuu: Kun perheessä on tapoja ja sääntöjä, on lapsen helpompi tehdä päätöksiä niissä rajoissa. Lapselta itseltään kannattaa kysellä mitä hän tekisi, mikä on hänen mielestään sopiva aika? Mihin hän käyttää ruutuaikansa?
Satu puhuu: On hyvä pohtia yhdessä, että esimerkiksi pelaaminen ei saa viedä liikaa aikaa päivän puuhista. Esimerkiksi kavereiden kanssa vietetty aika tai harrastukset menevät kuitenkin pelaamisen tai vastaavan ruutuajan edelle. Tai sen ei tule pois sulkea päivittäisiä perustarpeita ja vaikuttaa vaikkapa riittävän unen saantiin tai liikunnan puutteellisuuteen.
Pia puhuu: Ja aina kun niitä uusia sääntöjä luodaan, niin on aivan tavallista, että lapsiperheessä muutos aiheuttaa hampaiden kiristelyä ja kiukkua. Mutta todellisuudessa muutokseen hyvin valmisteltu lapsi ei itseasiassa välttämättä pelkää tai jännitä vaan lapsesta itse muutos vaan tuntuu pahalle.
Satu puhuu: Kyllä, ja kun vanhempi ymmärtää ja hyväksyy tämän ja on valmis kohtaamaan nämä hampaiden kiristelyt, sääntöjä on helpompi laatia pitää niistä myös kiinni.
Pia puhuu: Maltillinen pelaaminen on taito, jota tulee harjoitella! Kannusta lastasi opettelemaan tätä taitoa.
Satu puhuu: Ja vielä yksi tärkeä huomio! Vanhemmat tietäkää mitä lapsi tekee, esimerkiksi missä sivustoilla liikkuu, mitä pelejä pelaa, mitä sovelluksia käyttää. Vanhemman tulee olla tietoinen vaaroista ja haitoista. Esimerkkinä vaikkapa se, että nuoret kohtaavat snapchatissa päihteiden myyntiä tai vanhempien tulee olla tietoisia vaikka pelien ikärajoista ja perusteluista ikärajoihin. Lisäksi on hyvä ymmärtää myös niitä hyviä puolia. Ymmärtää se tarve, joka lapsella on. Onko peli tai sovellus esimerkiksi sosiaalista kanssakäymistä ja kenen kanssa ja millaista. Lapsen kanssa on hyvä myös avoimesti keskustella näistä.