Tässä podcastissa keskustelevat Koulutus Elämään Säätiön päihde- ja terveyskasvatuksen asiantuntijat Satu ja Pia.
Satu puhuu: Tämä on Puhutaan päihteistä- podcast. Täällä äänessä on Koulutus Elämään Säätiön päihde- ja terveyskasvatuksen asiantuntijat Pia (Pia tervehtii) ja minä Satu. Haluamme jakaa vanhemmille vinkkejä siitä, kuinka päihdeaiheista voi keskustella lapsen kanssa ja haluamme myös kannustaa vanhempia puhumaan päihteistä avoimesti. Tässä podcastin osioissa käsitellään tupakkaan ja sähkötupakkaan liittyviä lasten pohdintoja. Keskustelemme nyt siitä, kuinka tupakan terveyshaitoista voi kertoa lapselle sopivalla ja ymmärrettävällä tavalla.
Pia puhuu: Koulutus Elämään Säätiön päihde- ja terveyskasvatuksen tunneilla nousee esiin lapsilta usein toistuvia kysymyksiä. Samat aiheet mietityttävät alakouluikäisiä ja tähän podcastiin olemme poimineet näitä tyypillisiä kysymyksiä. Otetaan ensimmäinen kysymys.
Lapsi kysyy: Onko vaarallista jos kaupan eessä joku polttaa?
Pia puhuu: Savulle altistuminen mietityttää lapsia ja kysymys nousee tunneilla usein esiin. Onko vaarallista tai onko haittaa. Esiin nousee lasten omia kokemuksia siitä, kuinka jossakin tilanteessa, esimerkiksi bussipysäkillä on joku vieressä tupakoinut. Lapsen kanssa on hyvä puhua siitä, että passiivinenkin tupakointi on myös haitallista, mutta satunnainen altistuminen ei ole vaarallista. Lasta voi ohjeistaa kiertämään kauempaa, sillä usein moni lapsi kuitenkin kokee olevan epämiellyttävää olla tupakansavussa tai tupakoivan ihmisen lähellä.
Satu puhuu: Lapsilla on siinä savulle altistumisessa usein huoli. Voi kertoa lapselle, että jos päivittäin tunteja altistuu tupakansavulle, se on erityisen haitallista. Tällaisia tilanteita onneksi tänä päivänä on kuitenkin hyvin vähän, sillä tupakointi sisätiloissa ei ole tyypillistä ja julkisissa tiloissa tietysti myös laissakin kiellettyä. Lapselle voi kertoa esimerkiksi lainsäädännöistä ja suosituksista, jotka rajoittavat tupakointia ja pyrkivät suojaamaan passiiviselta tupakoinnilta. Esimerkiksi nykyään on usein myös kieltomerkkejä ja suosituksia vaikkapa bussipysäkeillä tai uimarannoilla, ettei niissä tupakoitaisi.
Pia puhuu: Yhdellä tunnilla eräs neljäsluokkalainen lapsi esitti tällaisen kysymyksen
”Jos silloin, kun on ollut itse neljä vuotta ja aikuiset on polttanut, onks siitä haittaa itselle aikuisena?” Tämä on hyvin tyypillinen pohdinta lapselta siinä, ettei oikein osaa jäsentää huoltaan. Ei ymmärrä mistä siinä tupakoinnissa on kyse ja millaisia haittoja. On jäänyt mielikuva siitä vanhemman tupakoinnista ja siihen on liittynyt huoli, lapsi pohtii voiko tupakoinnista vielä vuosienkin päästä lopettamisesta koitua terveyshaittoja vanhemmalle. Toisaalta huoli on myös sellainen, että onkohan siitä voinut olla lapselleen itselleen haittaa.
Satu puhuu: Tämän tyyppiset pohdinnat lapsella ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka lapsen kanssa on syytä jutella mitä se passiivinen tupakointi tarkoittaa. Ennen kaikkea myös niistä tupakoinnin terveyshaitoista ja kohonneesta riskistä. Tupakointi ei aina väistämättä tarkoitta sairastumista vaikka keuhkosyöpään.
Pia puhuu: On myös erityisen tärkeää painottaa sitä, että aikuinen on kyvykäs tekemään omaa elämäänsä koskevia valintoja ja ottaa niistä vastuun, ymmärtää tekojensa seurauksia, siksi aikuinen voi tehdä valinnan, että tupakoi. Ja että tupakoiva aikuinen kyllä varmasti tietää nämä terveysriskit. Tällä pyritään välittämään lapselle viestiä siitä, ettei pidä huolestua aikuisen valinnoista tai ettei lapsen pidä syyllistää itseään aikuisen valinnoista.
Lapsi kysyy: Jos joku aikuinen polttaa yhden kerran kuukaudessa, onks se paha?
Pia puhuu: Lapset pohtivat paljon tällaisia asioita ihan kaikkien päihteiden kohdalla. Että onko nyt niin että yksikin kerta on haitallista tai jos nyt silloin tällöin, niin onko terveydelle haittaa. Tämä on vaikea kysymys. Aikuisen tulee tarkkaan miettiä mitä vastaa.
Satu puhuu: Kyllä! Tähän ei oikein voi lapselle vastata, että ei se nyt ole paha, jos silloin tällöin harvakseltaan. Sillä silloin välittää lapselle viestiä ja asennetta että ”anna mennä vaan!” Toisaalta jos vastaa, että kyllä, yksi kerta kuussa voi sekin olla haitallista tupakointia. Sillä tavoin saattaa puolestaan vahvistaa lapsen huolta tupakoivasta läheisestä. Tällaisessa keskustelussa voi nostaa esiin asian, joka tutkimuksissakin on todettu. Ei voi etukäteen tietää miten kukakin reagoi ja kuinka monta tupakkaa on poltettava, että koukuttuu. Joku ei välttämättä pitkäänkin tupakoidessaan ole riippuvainen ja toiselle yksikin kerta voi johtaa säännölliseen käyttöön ja riippuvuuteen. Niin moni asia vaikuttaa siihen, miten terveyshaitat ilmentyvät eri ihmisillä. Sitä ei voi ennustaa.
Pia puhuu: Sen kuitenkin tutkimukset osoittavat, että lapsen aivot jää helpommin koukkuun. Tämä on tärkeä asia mainita myös lapselle näistä aiheista keskustellessa.
Lapset kysyvät: Milloin tupakka keksittiin ja missä? Miks tupakkaa tehään ku se on myrkkyä?
Pia puhuu: Kysymys, että miksi valmistetaan tai miksi myydään, kun kerran on haitallista nousee esiin hyvin usein. Lapselle voi puhua vasta viime vuosikymmeninä tehdyistä tutkimuksista ja niiden myötä tupakoinnin todetuista haitoista ja terveysvaikutuksista. Alunperinhän intiaanit viljelivät tupakkaa, eli se on vanha keksintö, josta nyt vasta lähihistoriassa tietoa haitoista on tullut enemmän. Ja sen myötä tupakointi onkin vähentynyt.
Satu puhuu: Tupakkabisnes yksinkertaisesti on syy siihen, että tupakkaa on ja valmistetaan. Niin kauan, kun löytyy tupakoitsijoita ja se on laillista, niin kauan myös tupakkabisnes tekee sillä rahaa. On keskeistä jutella myös tästä näkökulmasta. Sillä voidaan myös vaikuttaa niihin lasten ja nuorten asenteisiin ja suhtautumiseen tupakointia kohtaan, kun he ymmärtävät niitä taustalla olevia vaikuttajia.
Lapsi kysyy: Miksi tupakka paketeissa on niin hirvetä kuvia?
Pia puhuu: Lapselta tulee kysyä mitä hän tietää tupakan vaikutuksista ja tarttua ja puhua niistä mitä tietoa tai ajatuksia lapsella jo on, ei tule lietsoa pelkoja tai lähteä liiaksi avaamaan asioita, joita lapsi ei ole tullut ajatelleeksi.
Kuvat ovat lasten mielestä erittäin pelottavia, jopa ahdistavia. Kuvat ilmentävät lapselle sitä, mitä esimerkiksi jollekin läheiselle tapahtuu, kun tupakoi. Niistä tulee keskustella myös realistisesti siten, ettei kuvat välttämättä ole otoksia todellisista tilanteista tai tapauksista. Kuten mediassa usein muutenkin, kuvilla pyritään herättämään huomio ja tupakkakuvilla pohdintaa tupakoinnin äärimmäisistä haitoista.
Satu puhuu: Kun lapsilta kysytään päihdekasvatuksen tunneillamme, että mitä he tietävät tupakoinnin vaikutuksista ja seurauksista, lasten vastaukset ovat usein tämän suuntaisia, että: keuhkot mustuu, tummuu, menee huonokuntoiseksi, vahingoittuu jne. Vastauksina on tullut myös ”keuhkot menee rikki” tai keuhkot alkaa vuotaa verta”. Myös lasten kommenteissa tulee usein esiin ”saa keuhkosyövän ja tupakka tappaa.” Mitä Pia näihin ajatuksiin vastaat?
Pia puhuu: Nuo ovat toki oikeaa tietoa, mutta lapsen käsityksessä tieto on kuitenkin aika mustavalkoista ja se on usein myös hyvin kärjistettyä. On tärkeää muistaa, että lapsen pohtiessa tällaisia myös huoli vaikkapa jonkun läheisen terveydestä saattaa olla voimakkaana lapsen mielessä. Siksi vanhemman on hyvä puhua lapsen kanssa ja käydä läpi myös sitä, ettei tupakointi aina väistämättä tarkoita sairastumista. Kuten aiemmin mainittiinkin, monet yksilölliset tekijät vaikuttavat asiaan. Tupakka sisältää tuhansia haitallisia aineita, jotka sitten keuhkojen kautta päätyvät kehoon. Lapselle voi kertoa, kuinka keuhkoista verenkiertoon imeytymällä nämä myrkyt voivat sitten vaikuttaa kehossa.
Satu puhuu: Lapsen on vaikea ajatella tupakoinnin terveyshaittoja ja seurauksia omalle kohdalleen tai mitä ehkä itselle voisi tapahtua vuosien päästä ja myös tällaisten mielikuvien luominen on vanhanaikaista ”pelotteluvalistusta”. Lapsen kanssa keskustellessa ylipäätään päihteistä ja niiden haitoista on hyvä korostaa omasta kehosta ja terveydestä huolehtimisen merkitystä. Eli kannustaa tekemään elämässä niitä terveellisiä valintoja.
Pia puhuu: Ehdottomasti! Ja lapsi myös mielellään kuulee muitakin perusteluja kuin vain terveyshaitat. Tämän päivän lapset ovat varsin ympäristötietoisia ja esimerkiksi tupakointiinkin liittyy paljon ympäristöä ja luontoa kuormittavia tekijöitä. Näitä voi yhdessä lapsen kanssa pohtia. Roskaaminen, tupakantumpit ja niistä luontoon päätyvä mikromuovi, tupakkakasvin viljely ja eläimiin kohdistuvat haitat.
Satu puhuu: Lapset kysyvät usein kysymyksiä, jotka viittaavat siihen miksei aikuinen vain lopeta tupakointia tai ”Miks ne ei vaan heitä sitä roskiin?” Tupakoinnin lopettamisen haasteista voi jutella lapsen kanssa niin, että kertoo nikotiinin riippuvuutta aiheuttavista vaikutuksista lapselle ymmärrettävällä tavalla. Nikotiini koukuttaa aivot, eikä siitä eroon pääseminen ole välttämättä helppoa.
Tupakka sisältää haitallisia aineita ja niiden nimeäminen lapselle ei ole välttämätöntä. Koulutus Elämään tunneilla törmää usein siihen, että lapselle päihteisiin liittyvät termit ja aineiden nimet menevät sekaisin. Hyvä esimerkki on sellainen, jossa lapsi kertoo tupakan sisältävä kokaiinia. Nikotiini ja kokaiini on mennyt sekaisin sanojen samankaltaisuuden takia.
Lapsi kysyy: Miksi päihteen avulla yritetään päästä eroon toisesta päihteestä?
Pia: Tässä kysymyksessä viitattiin siihen, että joku yrittää lopettaa tupakoinnin siirtymällä sähkötupakointiin. Lapsilla on hyvin vähän tietoa ”vapesta” ja sitä pidetään vähemmän haitallisena kuin tupakka. On hyvä puhua lapselle siitä, että sähkötupakka on suhteellisen uusi keksintö. Sitä on tutkittu vasta vähän ja pitkäaikaisen käytön haittoja ei vielä kovin laajalti tiedetä. Kuitenkin tutkimuksia on jo tehty ja osoitettu runsaasti terveyshaittoja. Tästä syystä sitä koskee hyvin samanlainen lainsäädäntö kuin tupakkaakin.
Eräs nelosluokkalainen kysyi tunnilla seuraavaa: ”Mun treenikaverin iskä polttaa sähkötupakkaa joskus autos ku me mennää, niin onks se vaarallista?” Tämän tyyppisiä pohdintoja kuulee usein. On hyvä painottaa, että ne samat lait ja rajoitukset koskevat myös sähkötupakkaa ja tällaiset lait, kuten tupakointikielto autossa, jos lapsia on kyydissä, koskee myös sähkötupakkaa.
Satu puhuu: Sähkötupakkaa koskevat asenteet eivät ole nuorten keskuudessa niin jyrkkiä, kuin tupakointiin liittyvät asenteet. Sähkötupakassa usein käytetyt makunesteet tuoksuvat hyvältä toisin kuin tupakan savu. Se viestii herkästi vähemmän haitallisesta päihteestä. Keskustelu erityisesti nikotiiniriippuvuudesta on tärkeää tässäkin yhteydessä. On merkittävää painottaa sitä, ettei keuhkoihin kuulu hengittää sen enempää savua kuin kemikaalinesteitäkään. On se sitten savua tai kemikaalihöyryä, yhtä kaikki, happeahan meidän tulee hengitellä.
Pia puhuu: Koulutus Elämään Säätiön Harold-peli toimii tupakan haitoista juteltaessa oivallisena keskustelun avaajana. Se on hyvä väline noin 4.-6.luokkalaisen lapsen ja vanhemman väliseen päihdekeskusteluun.