Tässä podcastissa keskustelevat Koulutus Elämään Säätiön päihde- ja terveyskasvatuksen asiantuntijat Satu ja Pia.
Satu puhuu: Kuuntelet Puhutaan päihteistä -podcastia. Täällä puhumassa olen minä, Satu ja tässä seurassani Pia. Me toimimme Koulutus Elämään Säätiön päihdekasvatuksen opettajina. Tässä podcastissa annamme vinkkejä alakoululaisten lasten vanhemmille siitä, kuinka päihteistä voi keskustella lapsen kanssa ja niistä pitääkin puhua, jotta voidaan korjata käsityksiä ja vahvistaa tietoa!
Lapset esittävät vanhemmilleen kysymyksiä alkoholista ja usein kysymykset tulevat yllättäen tilanteissa kuten kaupassa, ”miksi sä ostat TAAS tota kaljaa”. Ne ovat usein tilanteita, joissa vanhempi hämmentyy tai nolostuu ja yrittää nopeasti kiertää tai ohittaa kysymyksen ”aikuisten asia” tai ”no eihän me nyt aina juoda” ”ymmärrät sitten aikuisena” tai muuta vastaavaa.
Pia puhuu: Miksi alkoholista tulee tabu? Tai miksi aikuinen väistää keskustelun lapsen kanssa. On tärkeää, että lapselle vastataan niissä tilanteissa rehellisesti ja puhutaan asioiden oikeilla nimillä. ”Kyllä, ostan meille vanhemmille saunaoluet.” Vältytään siltä lapselle muodostuvasta uteliaasta mielikuvasta, joka viittaa johonkin aikuisena tapahtuvaan jännittävään asiaan, joka tuntuu houkuttelevalta ja hienolta. Kun alkoholista ei keskustella avoimesti ja asioiden oikeilla nimillä, lapselle muodostuu näitä mielikuvia siitä, kuinka aikuiset juovat viinaa. Klassikko esimerkki siitä, että lapsi kovaan ääneen kailottaa kaupassa, että taasko te juotte sitä viinaa.
Satu puhuu: Vanhempi kokee alkoholin juomisen nolona, vaikka se olisi kohtuukäyttöä, ei halua lapsen kyselevän aiheesta. Jo hyvin varhaisessa vaiheessa se häpeä tarttuu lapseen. On vaikkapa jotkut juhlat tai joku tilanne, jossa lapsen kysymykseen on reagoitu torjuvasti ja ohittaen lapsen kiinnostus vastaamalla ”aikuisten asia” tai lapsi on nähnyt jonkun läheisen humalassa, joka on lapselle ollut hämmentävä tilanne. Lapsi on saattanut aistia pienenkin alkoholin aiheuttaman muutoksen aikuisessa ja sen myötä saattanut tuntea hämmennystä osaamatta käsitellä kokemaansa, ymmärtämättä mistä on ollut kyse ja sitten tällä ”aikuisten asia” vastauksella kokenut, ettei aiheesta kannata kysellä. Myös kokemukset siitä, että on jossakin kaupungilla nähnyt hyvin päihtyneen ihmisen, jonka käytös on voinut lapsesta tuntua jopa pelottavalta. Tällaiset saattavat olla lapsesta asioita, jotka he kokevat tilanteiksi, mistä eivät halua vanhemmalle puhua. Ikään kuin se olisi asia, mitä ei olisi saanut nähdä tai tilanne, jossa ei olisi saanut olla. On kyse sitten näistä kaupungilla kohdatuista tilanteista, kaverilta kuulluista kokemuksista tai omakohtaisista, kotioloissa tapahtuneista aikuisen mielestä harmittomista tilanteista, joihin alkoholi on liittynyt, lapsikin muodostaa tilanteesta tabuasian, josta ei puhuta. Lapsi ei enää kysele ja vanhemman on vaikea ottaa puheeksi tai ei edes ymmärrä ottaa puheeksi.
Pia puhuu: Alkoholista keskustelun voi aloittaa vaikkapa sillä, että kysyy lapselta; oletko nähnyt humalaista, mitä ajattelit siitä? Tai saunaolutta juodessa ihan kysyä, että mitä sinä ajattelet siitä, että aikuiset juo alkoholia? Ja sitten saada keskustelun vireille. Meillä on myös Harold-peli, jonka avulla voi alkoholin ottaa puheeksi. Pelistä vielä lisää myöhemmin.
Satu puhuu: Kuullaan nyt lasten esittämiä kysymyksiä ja pohdintoja alkoholiin liittyen, joita olemme poimineet neljäsluokkalaisilta lapsilta Koulutus Elämään -päihde- ja terveyskasvatuksen tunneillamme
Lapsi kysyy: Miksi aikuinen voi juoda alkoholia mutta lapsi ei?
Pia puhuu: Kun alkoholista keskustellaan lapsen kanssa, on hyvä kertoa lapselle ymmärrettävällä tavalla maksan toiminnasta; Alkoholi imeytyy verenkiertoon ruuansulatuksesta, kulkee veren mukana maksaan, joka puhdistaa verta. Aikuisen maksa pystyy puhdistamaan pienen määrän alkoholia. Siksi aikuinen voi juoda pienen määrän alkoholia ja se ei vaikuta aivoihin. Lapsi ei voi juoda alkoholia, koska lapsen vielä kehittyvä maksa ei puhdista edes pientä määrää ja alkoholi pääsee veren mukana aivoihin, jossa se vaikuttaa lapsen kehittyviin aivoihin.
Satu puhuu: Usein lapset tunneilla pohtivat myös sitä, että miksi juuri 18-vuotias, mitä jos 17 ja puoli -vuotias juo niin onko sillä sitten eroa. Tämän tyyppiseen keskusteluun lapsen kanssa voi nostaa esiin sen, että Suomessa 18-vuotias on aikuinen ja ajatellaan, että aikuinen voi tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja, ottaa vastuun itse omista tekemisistään ja terveydestään huolehtimisesta, ymmärtää tekojensa seurauksia. Siksi aikuisena voi tehdä valintoja itsenäisesti. Jotkut aikuiset myös valitsevat, että juovat alkoholia hyvin harvoin tai vain vähän ja jotkut ovat tehneet valinnan, etteivät juo lainkaan.
Pia puhuu: Lapselle on hyvä kertoa, että on kohtuukäyttöä, jos juo vähän ja tästä ei ole välttämättä haittaa aikuiselle, jos silloin tällöin juo alkoholia. Kuitenkin on hyvä kertoa lapselle myös liiallisen käytön vaikutuksista kehossa ja aivoissa. Voi kertoa siitä, kuinka maksa kuormittuu suuremmasta alkoholimäärästä, jolloin alkoholi pääsee verenkierron mukana aivoihin ja alkaa vaikuttaa aivojen toimintaan ja ihmisen käyttäytymiseen. Suuret määrät alkoholia saavat aikaan humalatilan ja runsas alkoholin käyttö vaikuttaa jo monin tavoin kehoon. Hyvin runsaat määrät voivat olla jopa vaarallisia aikuisellekin. Lapselle se pienikin määrä voi olla vaarallista.
Satu puhuu: Moni lapsi on tunneilla kertonut kokemuksestaan, jossa on vahingossa maistanut lasista juomaa, joka onkin ollut jotakin alkoholipitoista. Nämä saattavat olla tilanteita, joissa lapsi on säikähtänyt ja jopa on huolissaan siitä, että onko siitä ollut nyt terveydelle haittaa. Toki on tärkeää toppuutella huolta näissä tilanteissa ja todeta, ettei ole vaaraa, vaikka tällainen vahinko onkin käynyt. Voi todeta, että ”se oli varmasti sinulle hämmentävä ja inhottavakin kokemus, sillä varmastikaan alkoholi ei lapsen suuhun maistu hyvältä”
Lapsi toteaa: Alkoholi on aikuisten limua!
Pia puhuu: Tämän tyyppisiä kommentteja kuulee lapsilta paljon. Tämä on kuitenkin hyvin harhaan johtavaa ja vanhemman ei tulisi tällaista termiä käyttää alkoholista. Ei aikuisten virvoitusjuoma tai aikuisten limua, vaan asioista tulisi puhua oikeilla nimillä. Yksinkertaisesti voi vastata, että tämä on alkoholia. Voi aivan hyvin kertoa lapselle, että on erilaisia alkoholijuomia, puhua oluista, siidereistä, viinistä ja kertoa, että on myös olemassa vahvempia alkoholijuomia, jotka ovat sitten sitä viinaa. Tämä aikuisten limuista puhuminen lisää lasten väärää käsitystä, kun lapsi ei ymmärrä mistä puhutaan ja mitä ja millaisia juomia ne alkoholijuomat sitten oikein ovat.
Satu puhuu: Kun tunneilla kysytään lapsilta mitä he ajattelevat miksi aikuinen juo alkoholia? Lasten vastaukset usein ovat; ”hyvä ruoka”, ”rentoutuminen” tai ”saunajuoma”. Joskus kuulee, että alkoholin juomisen perusteena aikuisella on ”rankka viikko” tai ”stressi”. Joskus jollakin tunnilla muistan erään lapsen vastanneen, että ”aikuiset juo sydänsuruihin”. Hyvin tyypillisesti lapset vastaavat että ”juhliin kuuluu…” Mitä Pia haluaisit tähän sanoa?
Pia puhuu: On hyvä kysyä lapselta mitä hän arvelee, miksi aikuiset juovat alkoholia? Mutta omaa suhtautumista kannattaa pohtia ennen keskustelua ja mikä se oma perimmäinen syy taustalla on. Onko se palkitseminen, nautintohetki, kuuluuko se itsellä vain juhliin ja millaisissa tilanteissa on itse juonut mahdollisesti alkoholia lapsen läsnä ollessa. Aikuisen tulisi pohtia omia todellisia tarpeita siellä takana. On helpompi puhua lapsen kanssa näistä aiheista ja seistä niiden omien puheidensa takana, kun on käynyt tämän pohdinnan omassa mielessään.
Lapselle on tärkeää myös sanoa, että on ok, jos vanhemmat juovat vähän tai kohtuullisesti. Lapsella saattaa olla myös huoli vanhempien alkoholin käytöstä. Se huoli on voinut rakentua sen myötä, että on ehkä kuullut alkoholin haitoista tai nähnyt humalaisia tai muuta vastaavaa.
Satu puhuu: Ja harvoin lapsi kuitenkaan lähtökohtaisesti on ajatellut, että omat vanhemmat alkoholia juomalla haluavat känniin. Kuten noista lasten vastauksista pääsääntöisesti käy ilmi, niin lapsen ajatukset aikuisten alkoholin käytöstä liittyy hyvin paljon tällaiseen kohtuukäyttöön juurikin esimerkiksi ruuan kylkeen.
On kuitenkin keskustelua käydessä hyvä huomioida, että lapsi ei välttämättä ole nähnytkään kovin humalaista ihmistä ja lapsella ei ole välttämättä mielikuvaa siitä mistä puhutaan. Siksi myös humalasta ja humalajuomisesta tulee puhua ja kuvailu ”muuttaa ihmisen käyttäytymistä, aivojen toimintaa, vaikuttaa tasapainoon tai muuta sellaista” on tärkeää. Eli tuodaan esiin myös niitä liiallisen alkoholin vaikutuksia ja haittoja sekä annetaan ihan konkreettisia esimerkkejä, miten humalainen saattaa käyttäytyä. Tällöin lapsen huoli myös lieventyy siinä, että hän ymmärtää kuinka kuitenkin humalatila usein on havaittavissa, ei lapsen tarvitse arvuutella vanhemmista että ”no nyt se on juonut viiniä, onkohan se nyt kännissä ja onkohan se juonut liikaa”. Ja näin ollen ei tarvitse sitten olla huolissaan aiheesta ja omista vanhemmista tai läheisistä.
Pia puhuu: On hyvä puhua lapsen kanssa päihtyneen henkilön kohtaamisista ja lapsen toiminnasta siinä tilanteessa, jos kohtaa hyvin päihtyneen henkilön. Myös tilanne, jos joku tarvitsee apua, on sammunut tai kaatunut. Nämä tilanteet kannattaa käydä läpi ja yhdessä ne toimintaohjeet sellaiseen tilanteeseen. Turvataito on myös se, että osaa toimia tilanteessa, joka on pelottava tai uhkaava. Lapselle päihtyneiden ihmisten kohtaaminen voi olla hyvinkin pelottavaa. Vanhempi tuntee lapsensa ja tietää millaisia ohjeita voi lapselleen niihin tilanteisiin antaa.
Lapsi kysyy: Sitä mä vaan mietin, et miks joku voi juoda vaikka kaljaa ja sit alkoholisti ei voi juoda yhtään?
Satu Puhuu: Tämä kysymys on myös hyvä esimerkki siitä, kuinka lapsella ei välttämättä ole käsityksiä siitä, mitä näillä termeillä ja muilla tarkoitetaan. Tässäkin kysymyksessä tuli lopulta esiin, että lapsi ei ehkä kuitenkaan viitannut alkoholismiin vaan siihen, että miksi joku voi juoda vähän ja sitten jollekin taas alkoholi vaikuttaa voimakkaammin. Eli juuri se kohtuukäytön korostaminen on tärkeää, se että suurin osa aikuisista voi juoda pienen määrän ilman ettei se aiheuta humalaa, mutta suuret määrät alkoholia veressä aiheuttavat. Eli kaikille alkoholi varmasti runsaasti käytettynä aiheuttaa humalan. Kannattaa olla tuntosarvet ojolla lapsen kanssa keskustellessa, jotta osaa kuulla lapsen perimmäisen tarkoituksen kysymykseen. Ei myös pidä välttämättä lähteä liian pureutuvaan keskusteluun, joka kaikkine termeineen ja nimikkeineen ja käsitteineen menee lopulta lapsella yli hilseen.
Pia puhuu: Hyvä sääntö on, että vastaa siihen lapsen kysymykseen, äläkä lähde vastaamaan tai puhumaan liian laveasti.
Koulutus Elämään Säätiön nettisivuilta löytyy Harold -peli, jonka avulla voi ottaa puheeksi ja keskustella lapsen kanssa alkoholista ja sen vaikutuksista, kohtuukäytöstä ja myös haitoista. Pelistä löytyy muitakin päihde- ja terveysaiheita käsiteltäväksi yhdessä lapsen kanssa. Puhukaa rohkeasti päihteistä! Tieto lisää ymmärrystä ja ymmärrys vahvistaa halua pitää omasta terveydestään ja kehostaan huolta.