Tässä podcastissa keskustelevat Koulutus Elämään Säätiön päihde- ja terevyskasvatuksen asiantuntijat Satu ja Pia.
Satu puhuu: Tämä on Puhutaan päihteistä- podcast. Täällä puhumassa ovat Koulutus Elämään Säätiön päihde- ja terveyskasvatuksen asiantuntijat Pia (Pia tervehtii) ja minä Satu. Podcastissa jaamme vanhemmille vinkkejä siitä, kuinka päihdeaiheista voi keskustella alakouluikäisen lapsen kanssa avoimesti. Tässä podcastin osioissa käsitellään nuuskaan liittyviä lasten pohdintoja ja kysymyksiä. Puhumme siitä, kuinka nuuskasta ja sen terveyshaitoista voi kertoa lapsen ikään sopivalla ja ymmärrettävällä tavalla.
Kannustamme vanhempia puhumaan päihteistä lapsen kanssa. Kun päihteistä puhutaan, lapsen tietous ja ymmärrys päihteiden haitoista lisääntyy, joka osaltaan vähentää uteliaisuutta nuoruuden päihdekokeiluhin. Puhumalla päihteistä korjataan lapsen mielikuvaa ja käsitystä jostakin jännittävästä ja ehkä jopa kiehtovasta aikuisten jutusta.
Pia puhuu: Koulutus Elämään Säätiön päihde- ja terveyskasvatuksen tunneilla nousee esiin lapsilta usein toistuvasti samoja kysymyksiä. Tähän podcastiin olemme poimineet näitä tyypillisiä kysymyksiä. Otetaan ensimmäinen kysymys.
Lapsi kysyy: Kumpi on vaarallisempaa, tupakka vai nuuska?
Satu puhuu: Hyvin tyypillistä, että lapset vertailevat vaarallisuuksia ja haitallisuuksia. Lapset myös usein yrittävät onkia jonkin tiedon siitä, että voisiko sittenkin jokin päihdeaine olla ihan ok, jos ihan vähän käyttää. Usein tunneilla törmää myös pohdintoihin, jotka viittaavat vähäisen käytön sijaan runsaaseen käyttöön ”Mitä jos polttaa monta tupakkaa samaan aikaan ja käyttää nuuskaakin samanaikaisesti?”. No tokihan se voi jo olla jopa vaarallista ja sydämelle raskasta. Mahdollisesti aiheuttaisi ainakin voimakasta pahoinvointia.
Tällaisen pohdiskelun äärellä kaikkein merkittävintä on kuitenkin korostaa sitä, että kaikki päihteet ovat haitallisia, eikä ihminen tarvitse niitä elämässään mihinkään. Se, onko jokin vaarallisempaa tai haitallisempaa kuin toinen, siihen ei ole suoranaista vastausta. Päihteet vaikuttavat eripuolille kehoa, riippuen päihteestä ja eri ihmisillä myös haitat ilmenevät eri tavoin.
Pia puhuu: Vaikka tietous nuuskan haitoista on kyllä viime vuosina nuorten keskuudessa lisääntynytkin huimasti, silti edelleen sen ympärillä vallitsee käsityksiä, että se olisi ns vähemmän haitallista kuin tupakka. Nuorisotutkimusten mukaan nuorten keskuudessa nuuska on yleistynyt, mutta edelleen kuitenkin suhteellisen harvinaista. Varsinkin 12-14-vuotiaiden kohdalla puhutaan vaan aivan muutamista prosenteista, jotka ovat nuuskaa kokeilleet. Alueellisia eroja toki on, mutta kun vaikkapa 5-6.luokkalaisen kanssa keskustelee aiheesta, kannattaa tämäkin nostaa esiin; vain hyvin harva käyttää, valtaosa on tehnyt valinnan, ettei ole edes kokeillut.
Lapsi kysyy: Mitä jos nuuskaa nielaisee?
Satu puhuu: Koulutus Elämään tunneilla on tullut esiin, että koululaisilla on aika vähän tietoa nuuskan haitoista verraten tupakkaan. He eivät esimerkiksi tiedä, että myös nuuska pitää sisällään tuhansia haitallisia aineita ja myös syöpää aiheuttavia aineita, jotka suun kautta pääsevät verenkiertoon ja vaikuttavat kaikkialle kehoon.
Pia puhuu: Ensisijaisesti kuitenkin haitalliset vaikutukset kohdistuvat suunterveyteen. Lapselle ei välttämättä kerro mitään, jos puhutaan riskistä suusyöpään tai altistumisesta erilaisiin iensairauksiin. Lapsen kanssa voi keskustella siitä, että haittavaikutukset näkyvät suun ja hampaiden terveydessä. Ärtyneet ja tulehtuneet suun limakalvot voivat vaikuttaa myös muiden pöpöjen ja bakteerien tarttumiseen.
Satu puhuu: Lapselle ei myöskään välttämättä kerro mitään sydän- ja verisuonisairauksista puhuminen. Voi konkreettisemmin kertoa, että nikotiini vaikuttaa kehossa myös siten, että se supistaa verisuonia. Sydän joutuu tekemään enemmän töitä, jota veri kiertäisi paremmin. Näin siis nikotiini voi olla rasite myös sydämen terveydelle. Nuuskassahan saattaa olla usein huomattavasti enemmän nikotiinia kuin tupakassa, jolloin nikotiinin fyysiset vaikutukset ovat voimakkaammat, mutta myös riippuvuus voi muodostua voimakkaampana. Nämä ovat hyviä esiin nostoja nuuskakeskustelussa ja siinä ”kumpi pahempi” pohdinnassa. Sydämen rasituksesta puhuttaessa päästään keskustelussa myös luontevasti nuuskan käytön vaikutuksista urheilusuorituksiin ja korostamaan liikunnan ja terveellisten, sydäntä vaalivien päätösten merkitystä elämässä.
Pia puhuu: Tupakan savu ja paha haju liitetään myrkyllisyyteen ja haitallisuuteen. Nuuskassa tätä ei samalla tavalla ole, joten lapsi saattaa mieltää sen siksi vähemmän haitalliseksi. Myös sen käyttö ei ole yhtä näkyvää tai sitä ei poistuta toisaalle tekemään, kuten tupakointia. Nuuskan käyttö koetaan sellaisena harmittomana aikuisten juttuna, mistä ei ole haittaa muille sekä käyttäjälle aiheutuneista haitoista tiedetään lopulta hyvin vähän lasten ja nuorten keskuudessa.
Lapsi kysyy: Miksi Suomessa ei myydä nuuskaa, mutta Ruotsissa myydään?
Satu puhuu: Lapsen kanssa kannattaa keskustella nuuskaan liittyvästä laista. Vain Ruotsi on saanut poikkeusluvan EU:ssa ja siksi siellä sitä myydään. Ruotsissa nuuskan käyttöön liittyy perinteitä ja käyttö on myös hyvin erilaista, kuin vaikkapa Suomessa nuuskan käyttö.
Laki kieltää myymisen, sillä siinä on niin paljon terveyshaittoja. Tästä lainsäädännöstä kannattaa keskustella myös siitä näkökulmasta, ettei sen myyntiin kuulu törmätäkään ”katukaupassa”. Lain mukaan vain aikuiselle käyttö on sallittu. Myynti, ostaminen ja jopa antaminen, vaikka sitten vain kaverille, on kielletty.
Lapsi kysyy: Ihmettelen että nuuskan myynti on suomessa kiellettyä mutta tupakan ei?
Pia puhuu: Nuuskaan ja tupakkaan liittyvien lakien vertailu myös usein nousee alakoululaisilla esiin. Nuuskan käytön rantautuminen Suomeen on kuitenkin suhteellisen tuore ilmiö ja siihen liittyy vahvaa näyttöä terveyshaitoista, jonka myötä sitä ei tietenkään laillisteta. Jos tupakka olisi tullut myös nyt vasta viime vuosikymmeninä, ei sitäkään tutkimusten valossa olisi laillistettu. Suomessa on tavoite, että Suomi on savuton vuoteen 2030 mennessä, joten ennen pitkää tupakan myyntikin oletettavasti muuttuu laittomaksi.
Satu puhuu: Lapset kysyvät usein, että mistä nuuskaa sitten saa, jos ei Suomessa sitä myydä. Tai vaihtoehtoisesti on myös paljon lapsia, jotka heti laukoo vastaukseksi, että laivalta saa. Tästä on hyvä keskustella lainsäädännön yhteydessä. On hyvä korostaa tässäkin aikuisen valintoja ja myös sitä, että itselleen aikuinen voi halutessaan ostaa, mutta jos lapsi tai nuori itse törmää nuorille kohdistuneeseen myyntiin, siitä pitää aikuiselle kertoa.
Pia puhuu: Tänä päivänä hyvin nuoretkin, jopa alle 13-vuotiaat saattavat kohdata nuuskan myyntiä esimerkiksi snapchatissa. Näistä sosiaalisessa mediassa kohdatuista päihdekaupitteluista on hyvä lapsen kanssa keskustella.
Satu puhuu: Vaikka nuuskan käyttö verrattaen onkin Suomessa vähäistä, näyttäytyy sitä nuorten keskuudessa kuitenkin kasvavassa määrin. Lasten puheista nousee usein arvailuja, että ikäraja siinä on 16 vuotta. Näitä käsityksiä tulisi myös korjata.
Lapsi kysyy: Mikä siinä nikotiinissa on niin koukuttavaa?
Pia puhuu: Lapsilta nousee esiin usein kysymyksiä liittyen nikotiiniin ja sen vaikutuksiin. Myös sellaisiakin kysymyksiä esitetään, kuin ”kasvaako tupakkakasvissa nicotinelia”. Nikotiinin koukuttavuudesta kannattaa puhua myös muiden nikotiinituotteiden kohdalla ja selittää lapselle nikotiinin vieroitustuotteiden tarkoituksesta. Lapsia kiinnostaa usein se, miksi nikotiini valmisteita käytetään, jos ne kerran ovat koukuttavia. Miksi yrittää päästä eroon tupakasta tai nuuskasta jonkin nikotiini tuotteen avulla. Lapselle riittää usein vastaukseksi, että niiden avulla yritetään lopettaa toisen haitallisen aineen käyttö, sillä niissä ei välttämättä ole muita haitallisia aineita ja myrkkyjä, jotka kehoon päätyvät. Kuitenkin itse riippuvuudesta voi olla haastavaa päästä eroon. Siksi käyttöä ei kannata aloittaa, tai lähteä kokeilemaan, sillä koukkuun voi jäädä vähäisestäkin.
Satu puhuu: Isommat koululaiset saattavat jo pohtia sitä, että miksi joku edes aloittaa nikotiinituotteiden käytön, nuuskan tai tupakan. Silloin lapsen kanssa voi jutella siitä, kuinka päihteet voivat joillekin tuottaa aluksi jonkin mielihyvän tunteen, mutta lopulta ne saattavat aiheuttaa riippuvuuden ja terveydellistä haittaa ja päihteen käytön lopettaminen ei onnistukaan niin helposti, vaikka haluaisikin.
Pia puhuu: Etsikää lapsen kanssa yhdessä tietoa netistä ja puhukaa päihteistä. Korjaa lapsen mahdollisesti vääriä käsityksiä ja vahvista jo olemassa olevaa tietoa.
Koulutus Elämään Säätiön nettisivuilla on Harold-peli, joka suunnattu noin 4-6-luokkalaisille lapsille. Sopii kyllä hieman sitä nuoremmille tai isommillekin. Se toimii hyvänä välineenä päihdeaiheista keskusteluun lapsen kanssa. Peliä voi pelata yhdessä lapsen kanssa ja rakentaa keskustelua vaikkapa nuuskan käytön haitoista. Ennen kaikkea se toimii hyvänä keskustelun avaajana lapsen ja koko perheen terveystottumuksien pohdiskelussa.