Koulutus Elämään -säätiön tavoitteena on lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen. Koulutus Elämään -oppitunneilla pääpaino on fyysisessä hyvinvoinnissa. Myös henkinen hyvinvointi on tunneilla läsnä (mm. tunteet, ystävät) ja itsetunnon tukeminen on kaikilla tunneilla mukana. Aikuisilla on merkittävä rooli lapsen kehittyvän itsetunnon tukemisessa.
Lapsuudessa luodaan perusta itsetunnon kehitykselle. Hyvä itsetunto vaikuttaa positiivisesti mielenterveyteen ja se on yhteydessä elämäntyytyväisyyteen. Itsetunto vastaa kysymykseen olenko hyvä, hyväksytty, arvokas ja riittävä. Hyvän itsetunnon tunnuspiirteitä ovat myönteinen käsitys omasta itsestä sekä luottamus selviytyä elämässä eteen tulevista asioista. Lohdullista on, että itsetunnossa tapahtuu muutosta ja kehitystä läpi elämän, eli kolhuja saanut alhainen itsetunto voi kohentua myönteisillä kokemuksilla.
Ympäristö vaikuttaa lapsen itsetunnon kehittymiseen. Myönteiset, selkeät ja yksinkertaiset ohjeet auttavat lasta ymmärtämään mitä häneltä odotetaan, mikä parhaimmassa tapauksessa lisää lapsen toiminnan sujuvuutta ja onnistumisen kokemuksia. Hyvä itsetunto syntyy ja sitä ylläpidetään hyväksyvässä ja arvostavassa vuorovaikutuksessa. Pienetkin onnistumiset, kuten lisääntynyt taito tai kyky vahvistaa myönteistä käsitystä itsestä. Lapsen saavutettujen taitojen ja onnistumisten kehumisen rinnalla yhtä tärkeää on kehua lasta yrittämisestä, sekä huomata ja osoittaa lapselle kuinka arvokas ja tärkeä hän on omana itsenään. Tämä luo kehittyvälle itsetunnolle vahvan perustan ja lapselle viestin siitä, että on arvokas sellaisenaan myös mahdollisten epäonnistumisten edessä.
Sosiaalinen media, eli some, on nykypäivänä osa lasten ja nuorten joka päiväistä elämää. Se mahdollistaa uusien ihmissuhteiden luomisen sekä antaa mahdollisuuden ylläpitää jo olemassa olevia kaverisuhteita. Sosiaalisen median haitat eivät niinkään liity siihen, että itse palvelu olisi huono, vaan tavallisesti ongelmat syntyvät, kun hyviä käytöstapoja ei noudateta tai lapsi ei käsitä sosiaalisen median julkaisujen siloteltua todellisuutta. Itsetunto on sosiaalinen ilmiö, joten myös sosiaalisen median sisältö muokkaa lapsen kuvaa tavoitelluista kyvyistä, taidosta ja ominaisuuksista. Aikuisen neutraali ja myönteinen lähestymistapa lapsen sosiaalisen median käyttöä kohtaan auttaa rakentamaan luottamusta avoimelle ja turvalliselle keskustelulle.
Lue myös artikkelisarjamme tunnetaidoista.
Lähteet:
Olli Kiviruusu – Itsetunnon kehitys nuoruudesta aikuisuuteen ja siihen vaikuttavat tekijät : 26 vuoden seurantatutkimus
Kaijanen, Anna. 16.8.2022. Psykologi. Haastattelu. Vantaa.
Keltikangas-Järvinen, Liisa. Hyvä itsetunto. 2018. Helsinki: WSOY.