Ajankohtaista

Toimintaamme kesällä

Niin koitti taas kesä aurinkoisen alun saattelemana ja koululaiset riensivät kesälaitumille viettämään ansaittua lomaa! Koulutus Elämään- vierailut kouluilla jatkuvat jälleen syksyllä, mutta kohtaamme lapsia vielä kesän aikana kyllä muissa merkeissä.

Syksyä jo silmällä pitäen, olemme ahkerasti suunnitelleet ja kehittäneet toimintaamme kevään aikana sekä ahkerointi jatkuu vielä tovin, ennen kuin mekin siirrymme lomailemaan. Tätä ennen olemme kuitenkin vielä mukana muun muassa perinteiseen tapaan Parasta lapsille ry:n Näe hyvä mussa– leiritoiminnassa, joka tällä kertaa järjestetään etäyhteyksin. Koulutus Elämään Säätiö vierailee tänä kesänä myös Elämäni Sankari ry:n järjestämällä SporttiSankari– leirillä Hyvinkäällä. Lisäksi heinä-elokuun taitteessa vierailemme jälleen myös Tervis- liikuntaleirillä Kuortaneella. Mahtavaa päästä kohtaamaan lapsia myös kesäleireillä!

Selvin päin kesään- kampanja on tuttuun tapaan käynnistynyt, nyt jo kahdeksannentoista kerran! Koulutus Elämään Säätiö on tänäkin vuonna mukana kannustamassa nuoria päihteettömyyteen. Kurkkaa kesävinkit kampanjan sivulta! selvinpainkesaan.fi! 

Koulutus Elämään Säätiö toivottaa ihanaa, aurinkoista ja rentouttavaa kesää!

Koulutus Elämään Säätiö kasvatuksen tukena

Tuore julkaisu; Koulutus Elämään Säätiö tukee opettajien ja vanhempien kasvatustyötä lapsemme.fi sivustolla avaa toimintamme ydintä. Ehkäisevän päihdetyön ja varhaisen vaikuttamisen näkökulmasta on erittäin merkityksellistä tukea lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Haluamme Koulutus Elämään- opetusohjelmalla myös tältä osin tukea niin kouluja, opettajia kuin vanhempia heidän kasvatustehtävässään.

Kodin tunneilmapiirillä on huomattava merkitys lapsen hyvinvointiin. Kun lapsen ja vanhemman välillä on luottamuksellinen vuorovaikutussuhde, vaikeistakin asioista on helpompi puhua.”Koulutus Elämään Säätiön toiminnanjohtaja, Sami Teikko

Lue Tiina Katariina Tikkasen teksti kokonaisuudessaan lapsemme.fi sivustolta tai klikkaa suoraan näköislehteen

Stressi lievittyy vuorovaikutuksessa

Poikkeusolojen muutokset, epävarmuus ja pelko sairastumisesta aiheuttavat sekä aikuisille että lapsille stressiä. Vaikka tuntuisi, että aikaa ja rahkeita ei riitä stressin purkamiseen, siihen kannattaa silti kiinnittää huomiota. Tällä saatetaan saada paljon helpotusta poikkeusarkeen ja oppia tavallisenkin arjen tueksi uutta!

Kotonaolon keskellä perheen yhteisen ajan merkitys korostuu. Lapset eivät tule vuosien kuluttua muistamaan faktoja koronasta, vaan perheen tunnelman. Mitä sinä haluat, että lapset muistavat tästä ajasta? Jatkuvat riidat perheessä, vanhempien kärttyisyyden ja lasten varuillaan olon? Vai onko tämä se aika, kun käytiin aina pyöräilemässä perheen kanssa, pelattiin kivoja lautapelejä yhdessä tai hassuteltiin isovanhemmille videopuheluissa? Minkälaiset muistot haluat jättää lapsillesi, ja itsellesikin?

Lasten stressi ja huolet voivat näyttäytyä hyvin erilaisilla tavoilla. Toinen lapsi vetäytyy, kun taas toinen käy koko ajan ylikierroksilla. Kolmas pelleilee, kun stressaa. Vanhemman tehtävä on etsiä yhteyttä lapseen ja antaa aikaa keskusteluille. Kysymällä ja kuuntelemalla vanhempi pääsee selville siitä, mitä lapsen mielessä liikkuu. Yhteinen tekeminen on loistava alusta yhteyden kehittymiselle ja vahvistumiselle. Toisinaan pienetkin lapset pohtivat suuria kysymyksiä kuolemasta, sairastumisesta tai perheen riidoista.

Lasten stressi ilmenee monilla tavoilla

Lasten stressi voi näyttäytyä monilla tavoin. Stressi voi ilmetä kehollisina oireina kuten vatsakipuna, päänsärkynä, ruokahaluttomuutena, väsymyksenä tai unen vaikeuksina. Käyttäytymisessä ilmeneviä oireita voi olla kiukkuisuus, ärtyisyys, ahdistuneisuus, levottomuus, ylivirittyneisyys tai vetäytyneisyys.  

Lisää lapsen stressistä Turun yliopiston sivuilta: https://sites.utu.fi/finnbrain/oppaita-aiheesta-stressi-ja-aivot/

Toisinaan pienten lasten kohdalla puhutaan myös taantumista. Kun perheen elämässä tapahtuu, jotain stressaavia muutoksia, taantuu lapsi eli häneltä ei yhtäkkiä sujukaan enää itsenäinen pukeminen, syöminen, potta-asiat tai jokin muu taito. Tällöin lapsen stressinsäätelyjärjestelmä on kuormittunut eikä lapsi pärjää ilman vanhemman apua vaan vaatii toiminnan ohjaukseensa enemmän tukea ja huomiota.

Kun stressinsäätelyjärjestelmä aktivoituu, olo muuttuu valppaaksi. Elimistö valmistautuu toimimaan muuttuneessa tilassa. Pienen epäjärjestyksen tilassa lapsi on valpas oppimaan ja ponnistelemaan taitojensa äärirajoilla. Kun uhkaava tilanne kasvaa liian suureksi reagoi lapsi biologisen taipumuksensa mukaan: taistele, pakene tai jähmety. Aivojen stressireaktion sääteleminen edellyttää lukuisia aiempia kokemuksia, jossa aivojen epäjärjestystilaa on seurannut ratkaisun löytyminen ja uudelleen järjestymisen tila. Näin aivot oppivat, että vaikeudet voitetaan. Lapsen stressinsäätelyjärjestelmä on vasta kehittymässä, joten hän tarvitsee aikuisen tukea rauhoittumiseen. (Stressin säätely. Kehityksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin. 2015 Sajaniemi N., Suhonen E., Nislin M. ja Mäkelä J.S.32-35)

Stressin kesytys

Vanhemman kokema stressi tai ahdistus tarttuu helposti lapseen ja muuttaa vuorovaikutusta perheessä. Siksi vanhemman on tärkeää muistaa rauhoittaa itsensä aika ajoin. Onneksi kannamme aina mukanamme parasta keinoa rauhoittaa kehon biologiset reaktiot: hengitys. Hengityksen avulla saa rauhoitettua stressinsäätelyjärjestelmän. Jo kolme syvää hengitystä rauhoittaa stressaavassa tilanteessa ja antaa aikaa toimia järkevästi eikä esimerkiksi vihan vallassa huutaen. Harjoittele syvää hengitystä rauhallisessa tilanteessa myös yhdessä lapsesi kanssa.

Muutaman minuutin pituinen mindfulnessharjoitus lapselle ja aikuiselle, tekijänä Sydänliiton Neuvokas perhe- hanke: https://youtu.be/0D_khZx-3Q8

Lempeä ja hellä kosketus rauhoittaa kehoa ja mieltä. Ota pieni lapsi usein syliin ja silitä hellästi hymyillen. Näin lapsi saa kokonaisvaltaisesti tunteen, että häntä rakastetaan ja hän on turvassa. Kokeile halata isompaakin lasta useamman kerran päivässä tai pörröttää hiuksia hymyillen ohi mennessä. Satuhieronta tarinat ovat oivallisia kehon ja mielen rauhoittajia. Voit myös piirtää lapsen selkään kuvioita, joita hän arvailee. Muista pitää kosketus aina kunnioittavana ja jos lapsi ilmaisee, ettei halua kosketusta, arvosta sitä ja kehu siitä, että hän ilmaisi mielipiteensä.

Mikäli lapsi käyttäytyy usein kiukkuisesti tai ylivirittyneesti, rauhoita itseäsi myönteisillä ajatuksilla: “Me selviämme tästä tilanteesta. Tämä asia sujuu jo paremmin.” Vastaa lapsen kiukkuun empatialla ja hyväksynnällä. Kiukkuinen saa olla, mutta mitään ei saa rikkoa eikä ketään satuttaa. Sanoita tilanteita rauhallisella äänellä tai hyräile rauhoittavasti: “Nyt sinua suututtaa tosi paljon X asia. Ymmärrän. Olen tässä sinun vieressäsi, kun haluat rauhoittua sylissä.”

Lapset usein ajattelevat, että monet asiat ovat heidän syynsä. Tämän vuoksi on tärkeää puhua pienillekin lapsille poikkeusoloista: “Me ollaan kaikki poikkeusoloissa. Korona-pöpöstä johtuen sitä tai tätä… Se ei ole meidän kenenkään syy. Meidän täytyy nyt vaan kaikkien odotella tämä tilanne rauhassa pois”.

Mikäli lapsi vetäytyy, yritä saada lapsi takaisin vuorovaikutukseen. Voit koskettaa, suukottaa tai halata lasta. Ole lapsen lähellä fyysisesti. Katsele lapsen leikkejä tai pelejä ja kysele lapsen puuhista ja anna niistä myönteistä palautetta. Ole kiinnostunut. Huomaa lapsesi hyvä käytös kehumalla lasta aina kun hän toimii toivotulla tavalla. Esimerkiksi: “Olipa sinulla hieno leikki sillä aikaa kuin olin palaverissa. Haluatko nyt jutella hetken?”. Lapsi tarvitsee kuulluksi tulemisen tunnetta voidakseen tuntea olonsa turvalliseksi.

Nopeita tapoja antaa huomiota ja vahvistaa perheen yhteyttä

Perheen tunnelma koostuu kaikkien perheenjäsenten välisestä vuorovaikutuksesta.

Minkälainen vuorovaikutus parisuhteessa on? Miten vanhemmat keskustelevat lastensa kanssa? Minkälainen tunneilmapiiri perheessä vallitsee? Kun kaikki perheen jäsenet ovat hyvässä vuorovaikutuksessa toisiinsa ja tunneilmapiiri on turvallinen, perheenjäsenten yhteys virtaa positiivisena. Toisinaan kaikkia kiukuttaa ja väsyttää, mutta vanhempien tehtävä on luotsata perheen tunneilmapiiriä vaikeinakin aikoina.

Perhearjen kiireissä vanhemmat saattavat kokea syyllisyyttä siitä, että lapset eivät saa tarpeeksi huomiota. Silloin auttaa, kun ajattelee, että pienilläkin yhteyden hetkillä on suurta merkitystä. Pitkin päivää voi hymyillä lapselle, näyttää peukkua, silittää poskea. Ja sitten kun pienikin hetki päivään mahdollistuu, nopein keino palauttaa yhteys lapsen kanssa on nauraminen. Minkälainen hassuttelu sopii teille? Tanssiminen? Ilmeily? Vitsit?

Joskus perheissä voi olla haasteena ulkoilla ja liikkua riittävästi. Liikunta lievittää stressiä ja lapset tarvitsevat sitä purkaakseen energiaa. Tähän kannattaa keksiä luovia ratkaisuja. Voisiko päivä alkaa yhteisellä aamujumpalla, leikitäänkö piilosta ennen iltapalaa tai joogataanko yhdessä päivän päätteeksi? Entä innostuuko lapsi videojumpista tai etätanssiharrastuksesta? Ujompikin lapsi saattaa ehkä lähteä kokeilemaan uusia taitoja helpommin etänä kuin harrasteryhmässä. Yhteinen peuhaaminen, paini ja riehuminen vahvistaa yhteyttä, naurattaa ja lisää läheisyyttä.

Toisaalta vanhempi voi olla niin puhki koko kotisirkuksen hoitamisesta, että illalla ei jaksa enää mitään. Silloin on hyvä pysähtyä, hyväksyä tilanne ja ajatella myönteisiä ajatuksia selviämisestä. Olisiko illalla aikaa perheen yhteiselle elokuvahetkelle? Koko perhe voi kuunnella yhdessä myös lapsille sopivia rentoutusharjoituksia YouTubesta. Kotityötkin voi tehdä yhdessä musiikin tahtiin tanssien.

Vinkkejä mukavaan yhteiseen tekemiseen perheen kanssa löytyy perhebingosta.

Rentoa yhdessäoloa ja rakkautta perhearkeen!

Etäterveyskasvatus? Onnistuu!

Kun koulujen lähiopetus jäi tauolle ja etäopetusta otettiin kouluissa pikavauhtia käyttöön, mekään emme aikailleet, vaan sovelsimme 4.-6.luokkalaisten opetussisältömme etätunniksi sopivaksi. Tarjosimme yhteistyökouluillemme fyysisen vierailun sijaan etätehtäviä jokaiselle luokka-asteelle ja etätuntejamme 4.-6.luokkalaisille. Myöhemmin mukaan tuli kuitenkin muutama 3.luokkakin, jotka olivat kiinnostuneita mahdollisuudesta osallistua ja toki muokkasimme myös kolmannen luokan ohjelman uuteen muotoon! Nyt muutamassa viikossa olemme tavoittaneet jo lähemmäs 500 oppilasta yhteistyökouluiltamme. 

Tunnin ennakkotehtäviksi välitimme luokanopettajan kautta oppilaille Classkick-tehtäviä. Classkick toimii selaimessa oppilaille antamallamme koodilla ja nimimerkillä kirjautuen. Sisältöihin saamme upotettua linkkejä, tekstiä, kuvia, mitä vain on tarpeen. 4.-6.luokkien sisällöt liittyivät ystävyyteen, kiusaamiseen, päätöksentekoon, päihteisiin ja riippuvuuksiin. Lisäksi jokainen oppilas sai halutessaan kysyä mieltä askarruttavia asioita luokka-asteen aiheistamme. Jo etätunnin aikana pyrimme vastaamaan yhteisesti koko luokalle, mutta jälkikäteen laitamme tunnista ja kysymyksistä koosteen open kautta luokalleen ja koteihin keskustelun tueksi. Olemme huomanneet, että lapsilla on ollut paljon loistavia ja monimutkaisiakin kysymyksiä mielessään, kun niitä on saanut rauhassa pohtia! Yhdeltä luokalta Tuusulasta saimmekin melkoisen määrän, 40 kysymystä! Tunneillamme hetkessä kysyminen voi olla ryhmän edessä aivan eri juttu, kuin nimettömänä suoraan opettajalta.  

Varsinainen etätunnin mahdollisista toteutusvälineistä meille tuttu oli Microsoft Teams organisaation sisäisen viestinnän kautta. Osa tunneista pidetään Teamsissa, luokanopettajan meidät luokan kanavalle ja luokan tiimiin liittäen ja osa tunneista järjestetään Meetin kautta. Käytämme aina luokalle jo valmiiksi tuttua etäyhteyssovellusta, jotta liittyminen on oppilaille mahdollisimman helppoa. 

Päädyimme pitämään etätuntimme niin, että kuvassa näkyy säätiön opettaja ja tv-ruutu, jossa kuvia ja visuaalisia tehtäviä voitiin esittää. Näytimme myös ryhmän omien ennakkotehtävien tuotoksia nimettömänä. Näytönjako-ominaisuutta ei näin ollen tarvittu ja tietoisesti tämän mahdollisuuden jätimmekin käyttämättä. Tunneillamme opettajan ja lasten kohtaaminen on valtavassa osassa, joten koimme tunnin jäävän paljon kylmemmäksi ja luentomaisemmaksi, jos oppilas kuulee vain opettajan äänen ja näkee materiaalit näytöltään. Halusimme, että toisessa päässä on ihminen ilmeineen ja eleineen. 

Etäalustojen chat-ominaisuus on osoittautunut loistavaksi vuorovaikutuksen väyläksi. Chatin kautta saa lapset mukaan paljon matalammalla kynnyksellä vastaamaan kysymyksiin, kuin viitaten ja puheenvuoroin. Toisilla luokilla chattiin tulee paljon kysymyksiä ja keskustelua oppilailta. Aktiivisimmillaan 45 minuutin etäoppitunnilla chattiin voi tulla yli 200 viestiä. Toisilla luokilla myös ääneen puheenvuoron ottaminen on tuttua ja oppilaat keskustelevat aktiivisesti mukana. Joillain luokilla kuitenkin opettaja on jo ennakkoon varoitellut, että hyvin harva haluaa ottaa puheenvuoroa koko luokan etäoppitunnilla. Tällöin olemme kannustaneet enemmän chatin käyttöön. Eräs luokka Espoosta oli keksinyt hyvän idean “peukuttaa” luokkakavereiden kommentteja ollessaan samaa mieltä asiasta tai kehuakseen oivallusta! 

Etäoppituntien pitäminen on ollut antoisaa ja hauskaa. Työmme keskiössä on lasten kohtaaminen, joten olisi ollut todella kurjaa, jos emme olisi päässyt toteuttamaan tuntejamme etänä. Onneksi moni yhteistyökoulumme lähti kokeiluun mukaan ennakkoluulottomasti! Oppilaatkin ovat antaneet palautetta jo tunnin aikana ja keräämämme palautteen perusteella opettajat ja oppilaat ovat nauttineet etäkirahvihetkistämme. Oppilaat ovat nyt kotona palautetta kirjoittaessaan myös intoutuneet antamaan paljon sanallista palautetta ja kehitysideoita. Varmasti hyödynnämme näitä kesän aikana suunnitellessamme materiaaleja syksyä varten. Tästä etäkeväästä jää ehdottomasti paljon hyviä käytänteitä ja materiaaleja “tavallisen työn” tueksi!  

Kun oppilaat ja opettajat palaavat kouluihin 14.5. alkaen muutamaksi viikoksi, pääsemme testaamaan uudenlaista hyvinvointioppituntiamme etänä luokan ollessa samassa tilassa ja tuntimme isolla ruudulla näkyvillä. Tässä täytyykin sitten kehitellä osallistamisen muodot uusiksi, kun chat ei enää ole jokaisella oppilaalla osallistumisen väylänä! Uuden, tämän kevään tarpeisiin soveltuvan hyvinvointitunnin aiheina ovat sosiaaliset taidot ja stressin purkaminen. Tunnin aikana oppilaat pohtivat, kuinka voi pitää hyvinvoinnistaan huolta ja minkälaisia taitoja tarvitaan kavereiden kanssa, sekä harjoitellaan ystävällisiä eleitä ja oman mielipiteen ilmaisua toiset huomioon ottaen. Stressiä puretaan yhdessä nauraen ja hengitysharjoituksin. Jos olet kiinnostunut tästä tunnista omalle 1.-6.-luokallesi, ota yhteyttä Satu Carlsoniin (satu.carlson@koulutuselamaan.fi)! 
 
 

Kuinka pitää yllä perheen tärkeitä ihmissuhteita korona-arjessa?

Pidä yhteyttä ja ilahduta läheistä

Yhteydenpito läheisiin vaatii poikkeusoloissa monelle uusia, vieraampia keinoja ja välineitä sekä luovia ideoita. Tähän artikkeliin olemme keränneet vinkkejä lähellä pysymiseen, vaikka nyt joudummekin olemaan fyysisesti kaukana läheisistämme. Tekstin lopusta löydät yhteydenpitoon kannustavan bingomme, josta löytyy pohjat sekä lapsille että aikuisille.

Yhteydenpidon haasteet

Monet etätöitä tekevät vanhemmat tuntevat, että lapsi jää vanhemman työskentelyn aikana vaille huomiota. Mikäli isovanhemmat ovat eläkeikäisiä, innostuisivatko he viihdyttämään lapsenlapsiaan videopuheluilla?

Varsinkin niille lapsille, jotka viettävät päivät yksin vanhempien ollessa töissä, olisi tärkeää, että aikuiset kertovat kenelle voi soittaa hätätilanteessa ja kenen naapurin puoleen kääntyä. Tärkeää on myös lievittää yksinäisyyden tunteita. Tätien, setien, kummien, ystäväperheiden ja muiden sukulaisten kanssa voi sopia soittovuoroja yksin kotona olevalle lapselle. Myös työpaikalla työskentelevän vanhemman huolta lapsesta helpottaa, kun ei tarvitse itse joka tauolla soitella kotiin, onko lounas jo syöty.

Ymmärrettävästi yksin asuvilla yksinäisyyden tunne vaanii eristyksissä, kun päivittäiset lähikontaktit puuttuvat. Mutta yhtä lailla yksinäisyyden tunteita voi olla perheissäkin, sillä vanhempi voi kaivata ystävien tai työkavereiden tsemppausta, siinä missä perheen lapset kaipaavat kavereitaan. Haastamme sinut ottamaan yhteyttä juuri siihen tuttavaan, jonka arvelet olevan nyt tässä hetkessä yksinäinen.

Välineet

Nyt viimeistään on aika ottaa haltuun videopuhelutekniikat ja ryhmäkeskustelut! WhatsAppilla, Facebookilla, Skypellä, Zoomilla, Teams- tai Meet-sovelluksilla voi soittaa videopuheluja yhdelle tai useammalle henkilölle. Netistä löytyy ohjevideoita, mikäli sovellukset eivät ole tuttuja. Nuorisolta kannattaa pyytää käyttötukea. Teini-ikäiset voivat opastaa käyttöä isovanhemmille tai pikkusisaruksille.

Mitä välineitä perheenne osaa jo käyttää? Mitä laitteita perheellä on? Onko isovanhemmilla älypuhelinta? Mitä sovelluksia lapset käyttävät etäkoulussa/ etävarhaiskasvatuksessa/ etäharrastuksissa? Miten sovelluksia voi hyödyntää yhteydenpidossa? Mitkä ovat lapsen ja sukulaisten taidot yhteydenpitoon? Minkälaisia sopimuksia ruutuajasta on normaalisti tehty, entä nyt?

Jos perheessä ei ole laitteita tai niiden käyttöä halutaan rajoittaa, voi lapsi tehdä esimerkiksi piirustuksia ja harjoitella lauluesityksiä, jotka myöhemmin aikuisen kanssa kuvataan ja lähetetään. Tutustukaa myös entisajan yhteydenpitovälineisiin ja -tapoihin, miten viestit kulkivat ennen vanhaan ja miten maailma on muuttunut.

Ideoita yhteydenpitoon esimerkiksi isovanhempien ja lasten välille

Sekä lapset että isovanhemmat kaipaavat toisiaan poikkeusoloissa. Monille isovanhemmille lasten lapset ovat päivän piristys. Luokaa poikkeustilanteeseen sopivia rutiineja ja aikoja yhteydenpitoon. Isovanhempia voi ilahduttaa puheluiden ja viestien lisäksi videotervehdyksin, valokuvin tai videopuheluilla, jos isovanhemman yhteydenpitolaite tällaisia tukee. Isovanhempi taas voi ilahduttaa lähettämällä kirjeen tai postikortin lapselle. Tämä voi olla lapselle hyvin jännittävää, sillä nykyään ei enää olla totuttu saamaan perinteisiä kirjeitä postissa. Tästä saattaa alkaa pidempikin kirjeenvaihto!

Tässä on ideoita isovanhempien ja lastenlasten välisiin (video)puheluihin:

  • Lue satuja lapselle
  • Teatteri leluilla
  • Varjoteatteri
  • Taikatemput
  • Piilo-kukkuuleikki
  • Tuo minulle jotain-leikki
  • Näytä, mitä olet leikkinyt/piirtänyt tänään?
  • Jumppaa yhdessä
  • Laululeikit ja lorut
  • Kapteeni käskee
  • Laiva on lastattu

Lue satuja lapselle, vaikka videolle tai ääniviestiin, jonka kotonaan etätöitä tekevä vanhempi voi laittaa pyörimään lapselle palaverin ajaksi. Sadun voi lähettää lyhyissä osissa tai vaikka lukea pitkän kirjan luvuittain. Rakkaan läheisen lukema satu ilahduttaa ja rauhoittaa lapsen mieltä.

Niille isovanhemmille, jotka eivät enää pysty ottamaan älylaitteiden uutuuksia haltuun on tärkeää muistaa perinteiset ilahduttamisen keinot, kuten päivittäiset tai viikoittaiset puhelinsoitot ja kuulumisten vaihto. Perinteinen postikortti tai kirje lapselta piirustuksineen on hauska yllätys. Kirjeeseen voi tulostaa mukaan valokuvia lapsesta. Joissain perheissä on myös leikitty isovanhemman pihassa ja isovanhempi on voinut katsella ikkunasta tai parvekkeelta lasten touhuiluja. Tämä voi olla iso piristys eristyksissä olevalle.

Pienempääkin lasta voi myös saduttaa piirtäessä. Esimerkiksi: antaa lapsen laittaa paperille tarroja ja piirtää värikynillä kuvioita ja samalla itse kirjoittaa paperille, mitä lapsi kertoo kuvassa tapahtuvan. Isompaa lasta voi saduttaa jo pidemmällä tarinoinnilla. Saduttamisessa lapsen tarina kirjoitetaan paperille juuri niin kuin lapsi sen sanoo. Näin lapsi saa kuulluksi tulemisen tunteen ja että hänen tarinoitaan arvostetaan.

Iloja arkeen

Etäyhteyksillä voi järjestää myös serkustapaamisia, ystäväperheiden illanviettoja, sisarusten yhteistä kokkausta, peli-iltoja, vaatekutsuja, harrastusporukan kotitreenejä, baby-showereita, syntymäpäiviä tai jopa sukujuhlia ja valmistujaisia.

Poikkeusoloissa on myös aikuisella upea mahdollisuus lähentyä kaukanakin asuvien kummilasten kanssa, pitämällä useammin yhteyttä ja juttelemalla heitä kiinnostavista asioista.

Jos vanhemmat huomaavat, että oma lapsi tuntee yksinäisyyttä, kannattaa jutella ja kysellä, ketä lapsella on normaaliarjesta ikävä ja kaipaako lapsi tukea yhteydenpitoon. Poikkeustilanne voi myös lamaannuttaa lapsen tai etäkoulupäivän jälkeen ei vain enää jaksa olla ruudun ääressä. Lapselle voi kertoa, että vaikka ei olekaan aiempaan tapaan nyt yhteydessä kavereihin, niin ystävyys silti säilyy ja joskus jopa vahvistuu. Toisinaan lapsi kaipaa kavereita, mutta tarvitsee tukea siihen keneen tai miten olla yhteydessä. Vanhempien kannattaa tukea lapsia soittamaan muillekin, kuin parhaalle ystävälle, jotta kukaan ei jäisi yksin.

Bingo

Helppo tapa ilahduttaa läheisiä ja itseään on pelata oheista bingoa omaan tahtiin tai vaikka kisaillen perheen kesken. Kuka saa ensimmäisenä yhden viiden rastin rivin? Entäs kaksi tai kolme? Onnistuuko joku perheenjäsen samaan jopa täyden ruudukon!

Tulosta tai kopioi paperille oheiset bingopohjat lapsellesi ja myös itsellesi. Tehkää tehtävä yhdessä tai ohjeista lapselle tekeminen bingon ruuduista. Jos perheellä on käytössä esimerkiksi tablettitietokone, bingopohjan kuvan voi ladata sille (tai ottaa screenshotin) ja avata kuvan muokkausohjelmassa, jossa tehdyt ruudut voi rastittaa.

Kooste toiminnastamme keväällä 2020

Koulutus Elämään Säätiö tarjoaa tänä keväänä erilaisia uusia toimintamuotoja, pohjautuen tietenkin säätiömme tavalliseen toimintaan. Terveellisten elintapojen tukeminen, tunnetaitojen ja itsetunnon vahvistaminen on poikkeusoloissa erityisen tärkeää. Pyrimme tarjoamaan tukea opettajien työhön, oppilaiden oppimiseen sekä perheille vanhemmuuteen tässä haasteellisessa tilanteessa. Toivomme kaikille voimia tähän poikkeukselliseen kevääseen! 

Lauantaina julistettiin perherauha. Kampanjan suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Olemme osaltamme ilmoittautuneet mukaan perherauhanturvaajien joukkoon.  
 

Kouluille 

Koulujen opetusvierailuja tarjotaan tällä hetkellä yhteistyökouluillemme etäopetuksen muodossa 4.-6.-luokille. Halukkaat opettajat sopivat kanssamme sopivan ajankohdan oppitunneille. Tarjoamme myös opettajille etätehtäviä toteutettavaksi luokkiensa kanssa.  

Syksyn opetusaikataulujen suunnittelun aloitamme huhtikuussa ja olemme kevään aikana vielä yhteydessä kouluihin sopiaksemme vierailuajat syyslukukaudelle. 

Toimimme tässäkin tilanteessa opettajien tukena. Ole rohkeasti yhteydessä! 

Oppilaille hyvinvointiaiheisia etätehtäviä löydät nettisivujemme materiaaleista. Suunnittelemme koko ajan lisää tehtäviä lapsille. Nettisivuillemme on tulossa kevään myötä myös uusia pelillistettyjä oppimistehtäviä opetusohjelmamme aiheista. 

 
Vanhemmille 

Olemme aktiivisia nyt myös Väestöliiton tuottamassa Hyvä Kysymys-palvelussa. Tarjoamme sivustolla osaltamme tietoa ja tukea perheille ja vanhemmille. Palvelussa käynnistyy myös viikolla 15 vanhemmille suunnattu Koulutus Elämään Säätiön oma LäsnäChat, jossa vanhemmat saavat positiivista tukea ja vinkkejä arkeen. Chat toimii päivystysmuotoisena ja tarjoaa tukea lapsiperheille, jotka tässä vallitsevassa poikkeustilanteessa yhdistävät arjessa kotikoulun, kotihoidon ja mahdollisesti myös vanhemman etätyöskentelyn. Sosiaaliset kanssakäymiset ovat vähäisiä ja harrastukset ovat tauolla. Näille perheille haluamme osoittaa läsnäolomme, antaa kannustusta ja tukea arjesta selviytymiseen ja välittää positiivista asennetta yhteiskuntaa ravisuttavasta koronatilanteesta huolimatta. LäsnäChat on matalan kynnyksen palvelu, johon kuka vain vanhempi voi laittaa viestiä, kysellä vinkkejä perheen yhteiselle ajalle, hakea positiivista kannustusta jaksamiseen tai muuten vain jutustella. 

Artikkelit perheille

Tutustu myös artikkeleihimme, joita julkaisemme kevään aikana. Aiheina on esimerkiksi perhearjen ja etätyön sovittamista sekä muita ajankohtaisia teemoja. Pienten lasten koronakysymyksiin vastaamiseen vinkit täältä ja lempeän perhearjen ylläpitämiseen etätöiden keskellä täältä. Yhteydenpitoon ja läheisten ilahduttamiseen täältä.

Harold peli 

Harold –peliä voi pelata ilmaiseksi nettisivuiltamme. Sitä voi pelata mobiililaitteella, tabletilla tai tietokoneella. Maskottikirahvimme kaipaa apua unissaan, kun terveysaiheet lähtevät lentoon ja Harold ei ole varma, mitkä ovat hyviä valintoja. Harold -pelin tavoitteena on edistää terveellisten valintojen tekemistä ja jakaa tietoa energiajuomien, tupakkatuotteiden ja alkoholin haitallisista vaikutuksista sekä ruoan, unen ja vapaa-ajanvieton hyvistä puolista. Suosittelemme, että peliä pelataan yhdessä jonkun aikuisen, joko opettajan tai vanhemman kanssa. Harold -peli toimii hyvin keskustelunaloittajana. Peli on suunnattu pääasiassa 4.-6.-luokkalaisille, mutta toimii mainiosti myös hieman nuoremmille tai vanhemmillekin. Pelaa terveys- ja päihdeaiheista Harold -peliä  täältä!

Sosiaalinen media 

Sosiaalisen median väylämme Facebook, Twitter ja Instagram ovat aktiivisessa käytössä. Jaamme niihin tiedot uusista artikkeleistamme ja jatkossa myös mm. LäsnäChatista.  Instagramin ”stooreissa” jaamme päivittäin eri toimijoiden tukipalveluita, ideoita ja tekoja. Stoorit jäävät talteen selattaviksi myös profiilimme ”kohokohtiin”, eli löytyvät profiilimme kuvauksen alta. 

Lempeää asennetta perhearkeen

Moni vanhempi tekee nyt etätöitä ja samalla hoitaa lapset kotona. Lapsilla on jo luonteidensakin vuoksi erilaisia valmiuksia itsenäiseen leikkiin. Toisessa perheessä lapset leikkivät mielellään itsenäisesti, toisaalla joku roikkuu koko ajan hihassa. Uusi arki vaatii uusia rutiineja ja opettelua puolin ja toisin. Kaikki perheet ovat erilaisia. Millaiset tavat auttavat teidän perheessänne? Tässä muutamia vinkkejä ja lempeitä keinoja perhearjen haasteisiin.

Rauhoita itsesi! Lapset tulevat myöhemmin muistamaan korona-poikkeustilasta kodin tunnelman ja ilmapiirin, eivät välttämättä sitä, mitä vanhempien työelämässä tapahtui tai faktoja koronasta. Mikäli olet itse ahdistunut, vihainen, kärttyinen tai stressaantunut, tunnetilat tarttuvat lapsen käytökseen. Tästä saattaa syntyä perheessä ristiriitoja tai valtavia kiukunpurkauksia. Pyri siis tietoisesti rauhoittamaan itsesi. Hyviä rauhoittumiskeinoja ovat esimerkiksi hengittäminen, mindfulness, jooga, kirjan lukeminen, nukkuminen tai metsässä kävely. Nyt vallitsevissa poikkeusoloissa on tärkeää huolehtia omasta jaksamisesta ja purkaa stressiä itselle sopivilla ja terveellisillä keinoilla. Kuormittavassa tilanteessa omilla toimilla ei kannata lisätä stressiä kehoon esimerkiksi juomalla paljon alkoholia.

Ajattele myönteisesti! Usein se, mihin keskitymme, lisääntyy. Stressaavissa poikkeusoloissa aivot alkavat automaattisesti ajatella yhä enemmän negatiivisesti. Pyri siis tietoisesti ajattelemaan positiivisia asioita ja toista mielessäsi asioita, joista olet nyt kiitollinen. Tsemppaa itseäsi ja lapsiasi: ”Tämähän sujuu hyvin. Selviämme tästä yhdessä.” Kertokaa vitsejä yhdessä ja naurakaa. Vaikeina päivinä tai lapsen raivotilanteissa voi pyrkiä ratkomaan huumorilla tilannetta. Jokaisessa perheessä toimii omanlaisensa huumori ja hassuttelu tai vitsailu saattaa murtaa jään kiukun keskellä.

Suunnitelkaa yhdessä päivän kulku. Jaa päivä lapselle selkeisiin tehtäviin tai osiin. Kun lapsi on mukana suunnitelmassa päivää, hän sitoutuu siihen paremmin. Kysy lapselta: ”Mitä rauhallista leikkisit itseksesi palaverini aikana?” Lapsilla voi olla loistavia ideoita itsellään ja välillä vanhempi voi puolestaan ehdottaa jotain uutta legohaastetta tai vesivärimaalausta. Jokaisen tehtävän tai osion jälkeen, anna lapselle palkkio, esimerkiksi tarra tai paperitähti. Pyri järjestämään päiväsi niin, että töiden jälkeen on aikaa yhdessäoloon lapsen kanssa. Tähän kannattaa kysyä lapsen ideoita, sillä silloin hän on motivoituneempi sitoutumaan koko päivän suunnitelmaan, kun myöhemmin on odotettavissa yhteinen mieluinen leikki- tai pelihetki. Anna perheen jokaiselle lapselle myös omanlaista yhdessäoloa myös yksilöinä.

Ohjaa lasta lempeästi takaisin suunnitelman pariin, jos lapsi keskeyttää oman työskentelysi. Kuule kuitenkin, ettei lapsella ole jokin hätänä. Sopikaa selkeästi myös se, missä tilanteissa vanhemman työnteon saa keskeyttää. Käytä kun – sitten – lauseita. Esimerkiksi. ”Muistatko meidän suunnitelmamme? Kun tämä palaveri on ohi, lähdemme sitten ulos.” tai ”Kun olen tehnyt tämän homman, sitten tulen katsomaan piirustusta”. Lapset muistavat hyvin loruja tai hokemia ja niitä kannattaa käyttää hyväkseen päivän rutiineissa esim. ”Ensin ruoka, sitten pelataan”.

Huomaa hyvä! Kehu lasta, kun hän puuhailee sovitusti itsekseen. Näin lapsi oppii mitä häneltä odotetaan aikuisten työteon aikana. Kehut ja kannustaminen vahvistavat käytöstä enemmän kuin käskeminen. Kehu lasta jo ideoinnista ja yrittämisestä, eikä vain onnistuneista suorituksista. ”Kiitos, kun annoit minulle työskentelyrauhan” ”Hyvä, että yritit parhaasi” ”Tänäänkin onnistut varmasti yhtä hienosti kuin eilen” “Sinulla on aina hurjan hyviä ideoita omiin leikkeihin, mitähän hauskaa tänään keksisit?”.

Naurakaa ja peuhatkaa yhdessä. Luo päivään hetkiä, jolloin olet läsnä vain lasta varten. Näiden hetkien ei tarvitse olla pitkiä, mutta niitä on hyvä olla joka päivä. Tällöin leikkiessä ei ajatella töitä tai kotitöitä. Annetaan lapsen viedä ihmeelliseen mielikuvitusmaailmaan. Ulkoilkaa mahdollisuuksien mukaan. Ota mallia lapsen kyvystä olla läsnä tässä ja nyt. Kerro lapselle, että nautit yhteisistä hetkistä. “Sinun kanssasi on mukavaa leikkiä ja olla” “Eikö olekin superhauskaa tehdä palapeliä yhdessä?” “Onneksi meillä on toisemme ja kaikkea yhteistä kivaa puuhaa!” “Olet minulle rakas!”.

Mitä vastata pienten lasten kysymyksiin koronasta?

Vallitseva korona tilanne ja sen mahdolliset seuraukset mietityttävät kaikin puolin meitä aikuisia, mutta myös lapselle asia herättää paljon pohdiskelua. Moni vanhempi miettii, mitä pienelle lapselle tulisi kertoa tai vastata. Kokosimme pienten lasten mieltä askarruttavia kysymyksiä sekä vastasimme niihin. Pienen lapsen kanssa on tärkeää muistaa lempeät ja toivoa luovat sanat, olla läsnä ja kuulla lasta. Luo kotiin rauhallinen ja turvallinen tunnelma pitämällä rutiinit ja säännöt mahdollisimman samanlaisina kuin ennenkin.

Lempeitä ja toivoa luovia sanoja pienille lapsille

Pienelle lapselle kannattaa kertoa niistä asioista, jotka häntä askarruttavat. Kaikkia ei kiinnosta samat asiat.

”Maailmalla kiertää korona pöpö. Se aiheuttaa nuhaa ja yskää. 

Nyt yritämme yhdessä estää pöpön leviämistä. Siksi emme voi nyt tavata kavereita pihalla.

Siksi äiti/isä on kotona töissä ja sinun pitää leikkiä rauhallisia leikkejä. Sinä et mene nyt päiväkotiin pitkään aikaan. Päiväkodissa on nyt vähän lapsia, koska toiset vanhemmat voivat hoitaa lapsiaan kotona. Äidin/ isän pitää mennä töihin ja sinun päiväkotiin. 

Vanhat ihmiset voivat tulla todella kipeiksi pöpöstä. Siksi emme näe isovanhempia. Nyt meidän pitää puhua paljon videopuheluita. 

Muistatko sen käsienpesu-videon? Käsiä pitää pestä hyvin, jotta kaikki pöpöt pysyvät poissa.

Mitä sinä ajattelet korona-pöpöstä? ”

Lievitä lapsen tunteita pelkoa ja pettymystä. Kaikki tunteet ovat tärkeitä ja me selviämme niistä yhdessä. Pysy itse rauhallisena keskustellessa. Lapsen tunnemyrskyn edessä voit ajatella, että nyt lapseni tarvitsee apuani tunteiden tyynnyttämisessä. Luo kotiin rauhallinen ja turvallinen tunnelma pitämällä rutiinit ja säännöt mahdollisimman samanlaisina kuin ennenkin.

Lapsi vaistoaa vanhemman tunnetiloja. Vanhemman ahdistus voi lisätä pienen lapsen kiukunpurkauksia, painajaisia tai univaikeuksia. Tämän vuoksi lapselle tulisi selittää vanhemman omia tunnetilojaan ja sitä miksi äiti/ isä on nyt huolissaan työtilanteesta, stressaantunut tai peloissaan pöpön leviämisestä. Pura omaa ja lapsen ahdistusta/ stressiä huumorilla, heittäydy mukaan lapsen leikkiin, laulakaa, kuunnelkaa musiikkia, lukekaa kirjoja sylikkäin, ulkoilkaa ja tehkää yhdessä vaikka rauhoittumisharjoituksia:  

Hengitysharjoitus pehmolelulla: Maatkaa yhdessä lattialla. Asettakaa pehmolelu mahan päälle. Tutkikaa, miten pehmolelu liikkuu nopeasti/ pitkään/ rauhallisesti hengittäen.

Hierominen/ sively ja samalla tarinan kertominen: (Lapsen lempilelun nimi tai Nalle) etsii omaa kotiaan. Nalle on surullinen. Hän on eksyksissä. Nalle etsii kotiaan varpaista, sormen päistä, masusta, kyljestä, selästä, päälaelta. Kainalossa Nalle näkee jotain maailman parasta ja rakkainta. Mitä arvelet että Nalle näkee? Nalle näkee sinut rakkaani ja löytää kotiin. Minkälainen tunne Nallelle nyt tuli?

Turvaa ja rakkautta kannattaa vaalia sanomalla usein: ”Minä rakastan sinua juuri tuollaisena kuin sinä olet”.

Opetusvierailumme Haminassa

Koulutus Elämään Säätiö vieraili Haminassa talven 2019-2020 aikana. Kaikki Haminan alakoululaiset kymmeneltä koululta osallistuivat Koulutus Elämään- tunneille vierailuviikkojen aikana. 

Vierailun mahdollisti kokonaisuudessaan Haminan kaupunki, joten mukana oli niin isommat keskusta-alueen koulut kuin myös pienet kyläkoulut. Kaiken kaikkiaan Haminan reilu tuhat 1.-6.- luokkalaista olivat innokkaina ja uteliaina mukana kirahvitunneilla. Koulutus Elämään Säätiö on osaltaan mukana aktiivisesti myös alueen muissa ehkäisevän päihdetyön toimissa. Muun muassa olemme mukana Haminan Nuoret ja päihteet ohjausryhmässä sekä Yhteiset Ympyrät- työryhmässä. Osallistumme moniammatillisten tiimien mukana kehittämis- ja suunnittelutyöhön, jolla pyritään edistämään alueellista lasten ja nuorten sekä perheiden hyvinvointia.  

Paikallislehti Reimarin toimittaja vieraili tunnillamme Uuden Summan koululla tammikuussa ja tässä linkki artikkeliin (sivu 8).